Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Sururyhmä
Re: Lohdun sanoja(ko?)
Kiitos, että annat meille vähän toivoa tulevasta, että oikeasti se suru joskus hellittää. Viimeisen 2,5 vuoden ajan onkin ollut niin vaikeaa, että on ollut todella työlästä löytää jotain hyvää elämästä. Ja jos joskus onkin ollut pieni hetki, että tapahtuu jotain mukavaa, seuraava ajatus onkin, että mitähän "pahaa" kohta taas tapahtuu. Mun äiti kuoli syöpään juhannuksena 2004. Vain puoli vuotta ehti sairastaa ja sitten hän oli jo poissa. Viime vuoden tammikuussa mieheni sairastui syöpään ja elokuussa hänetkin otettiin pois. Koko viime vuosi oli todella, todella raskas. Meillä on 14-vuotias tytär, jonka elämä olisi ilman näitä raskaita menetyksiä mylleryksiä täynnä, kun teini-ikä pukkaa päälle. Mutta onneksi meillä on osattu aina puhua. Tyttäreni on joutunut tosi rankkojen asioiden eteen noin nuorena, ja joutunut käsittelemään asioita, mitä moni tuon ikäinen ei vielä pitkään aika joudu tai ehkä ei koskaan. Mutta, yhdessä me menemme. Toisiamme tukien ja isää ja mummia muistellen. Vielä on muistot kipeitä ja ikävä on todella kova. Ja ihan suututtaa, kun ihmiset sanovat, että sun täytyy nyt vaan yrittää jatkaa. No, onko tässä vaihtoehtoja?? Pakkohan se vaan on. Elämä on jotenkin semmoista etsimistä. Kun ensin nuorena etsit ihmistä, jonka kanssa vietät elämääsi. Ja kun se löytyy, olet onnellinen ja ajattelet, että vanhetaan yhdessä. Mutta toisin kävi. 20 vuotta kuitenkin yhteistä taivalta saatiin taivaltaa ja niihin vuosiin mahtuu niin paljon. Ja nyt taas etsitään. Etsitään toisenlaista tietä selvitä. Minäkin ensin asuin kotona ensimmäiset parikymmentä vuotta ja äiti oli siellä. Sitten lähdin mieheni matkaan ja elettiin seuraavat 20 vuotta yhdessä ja rakennettiin pesää. Nyt molemmat ovat poissa. Täysin uusi tilanne edessä. Tästä tuli nyt vähän "romaani", mutta niinkuin sanoit, kirjoittaminen auttaa, itkeminen, puhuminen. Kaikki aseet on käytössä. Nämä sivutkin auttavat. Täällä niin moni (valitettavasti) käy läpi justiin näitä samoja asioita. Saa tukea ja ymmärrystä. Kiitos teille ystävät.- Lohdun sanoja(ko?)surusyksy
- Re: Lohdun sanoja(ko?)Tiltu_R
- Re: Lohdun sanoja(ko?)Tara
- Re: Lohdun sanoja(ko?)pinjaenkeli
- Re: Lohdun sanoja(ko?)tuulapirkko
- Re: Lohdun sanoja(ko?)pinjaenkeli
- Re: Lohdun sanoja(ko?)kevät?
- Re: Lohdun sanoja(ko?)tuulapirkko