Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Sururyhmä
Re: Opetus
Olen oppinut paljon, mutta erittely on vaikeaa. Miehelläni todettiin laajalle levinnyt syöpä, ja kun hän ei enää voinut syödä eikä juoda, hän tappoi itsensä. Viimeinen yhteinen aikamme oli minulle arvokasta. Saavutimme läheisyyden. Jälkeenpäin sain huomata, miten paljon siinä kärsimyksen keskellä oli kuitenkin "onneksi tein niin" asioita: onneksi keskeytin työt ja opiskelut, onneksi olin hänen lähellä, pelattiin noppapeliä, rukoiltiin, katsottiin tv:tä, itkettiin ja naurettiinkin yhdessä. On syyllisyyksiä monista asioista, mutta keskityn niihin, mitä tein oikein. Voin myöntää itselleni olleeni riittämätön ja olisin voinut joskus toisinkin toimia, mutta voin antaa sen itselleni anteeksi. Yritin kaikkeni siinä läheisen kärsimyksessä ja omassa väsymyksessä.Ei minua oma suruni ahdista. En minä halua siitä luopua. Sen kanssa voi elää. Yleensä se on taka-alalla ja välillä puhkeaa. Kaikki on katoavaista maan päällä, mutta turvaan Jumalaan.
Tärkeä asia: läheisten tiivis tuki minulle heti mieheni kuoleman jälkeen auttoi minua selviytymään eteenpäin. Omaisten ja ystävien arvokkuus.
- OpetusAurinko
- Re: Opetussaatan
- Re: Opetuscarmeen
- Re: Opetussurusyksy
- Re: OpetusAurinko
- Re: Opetuspinjaenkeli
- Re: Opetusvaimoke
- Re: Opetussusie
- Re: Opetuskotilo
- Re: Opetusmuistot
- Re: Opetusantti
- Re: OpetusLeskeksi joutunut..
- Re: Opetussusie
- Re: Opetusmustaan pukeutunut äiti
- Re: OpetusMynthon