Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Tänä vuonna ei tule joulua...

Mieheni on kuolemaisillaan, heikkenee jatkuvasti. Eikä kukaan täällä suostu puhumaan ajasta mitään, sitä kun ei kuulemma voi teitää mitenkään. Elän siis pelossa päivästä toiseen, jokainen tk:sta tulevan puhelu saa kauhuntunteita aikaan - joko nyt. Päivittäin käyn istumassa vuoteen vierellä, ehkä silitän, rapsutan vähän jos se sallitaan, huone on hämärä, lähes pimeä. Hoen mielessäni mantraa pakkojaksaa, pakkojaksaa, pakkojaksaa.
Ja joulu tulee, tytär ja poika tulevat jouluksi, joten olen kaikkea joulua laitellut ja sekin auttaa kestämään. Jotenkin minua jouluvalot ja joululaulut eivät haittaa, valot jopa ilahduttavat, jos se nyt on oikea sana lainkaan. Mieluiten jäisin sänkyyn ja antaisin surun vallata kokonaan. Mutta arjen rutiinit pitää vielä pystyssä. Aamut ja illat kotona usein itken. Ja mantaa hoetaan.
Hautajaisia mietin ja kaikkia tärkeitä asioita jotka nyt jää puhumatta, kun hän ei jaksa ja lääkkeiden vuoksi puhuu omituisia. Eihän tässä näin pitänyt käydä... miten elää sitte nkun tämä rakas ihminen, elämäni vatupassi on poissa. Minusta osa kuolee samalla...
Joten on helppo ymmärtää toisten, samassa tuskassa elävien tuntemuksia. Anna surun ja itkun tulla...
Voimia teille kaikille
salla10 | 18.12.2006 klo 06:10:54