Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: T�n� vuonna ei tule joulua...

Samanlaiset ajatukset ovat täälläkin.
En jaksanut ajatella lähestyvää joulua ollenkaan, se on aina ollut meille perhejuhla. Nyt mieheni ja lasteni isi on poissa, joten minulla ei ole rahtuakaan halua eikä edes voimia joulujärjestelyihin.
Lapsethan joulua odottavat ja ensi alkuun se heidän vouhotus joulupukista ja lahjoista otti hermoille. Kun en jaksanut ajatellakaan koko joulua, halusin vain silmäni ummistaa koko joululta... Pienemmän kanssa tämän olisin tehnytkin, mutta isommille joulu merkitsee kuitenkin niin paljon, lahjoineen, kuusineen, kaikkine piparin leivontahetkineen, että ajattelin viime yönä - silmät turvoksissa - maatessani tehdä lapsilleni joulun. Tai itse asiassa pyysin isovanhempia, että saisimmeko mennä heille jouluksi. Eli me saamme mennä joulukotiin, jossa on kuusi kynttilöineen, mummo piparitaikinan kanssa ja eiköhän se pukkikin kuulemma käy.
Olen tähän asti yrittänyt jaksaa ja hoitaa asioita ihan itse. Nyt kun voimavarani ovat todella lopussa ja tuleva joulu tunnekuohuksineen voimia verottaa niin on pakko tunnustaa, että en selviä yksin. Lapset ovat rakkaat ja heille on suotava tuntea joulunakin turvallisuutta ja joulunonnea, en halua itseänikään kuormittaa ajatuksella, että lapsilla olisi surkea joulu, sen takia että äiti on masentunut - heillä on myös suruaika, enkä minä saa olla se ihminen joka tästä joulusta tekee heille entistä huonomman.
Hyvät ystävät, jos teillä vain on omaisia, sukulaisia tai ystäviä niin pyytäkää apua joulunpyhien vieton yli. Antakaa heille mahdollisuus auttaa, pieninkin apu on mahtava saada kun omat voimat ovat ihan lopussa...
riippumatta siitä oletko menettänyt lapsesi, puolisosi, vanhempasi, ystäväsi. Apu on korvaamatonta kun se tulee pyyteettä ihmisiltä jotka haluavat auttaa... he kykenevät auttamaan, joskus he vain odottavat että heitä pyydettäisiin.
Monesti ihmiset tarjoutuvat auttamaan, mutta kuitenkin odottavat että heitä pyydettäisiin, toivottavasti ymmärrätte mitä ajan takaa...
Minulla ainakin putosi iso taakka, kun tiedän tämän joulun olevan niin erilainen ilman miestäni ja lapsille ilman isiä, että tälle joululle tulee sisältöä ihan eritavalla kun sitä vietetään eri ympäristössä ja eri ihmisten, vaikkakin läheisten kanssa. Ja todellakin, SILTI - koko ajan itse haluaisin vetää peiton korviin, mutta tiedän lasteni haluavan joulun...sen vuoksi on jaksettava!

HYVÄÄ JOULUA TEILLE KAIKILLE,
VOIMIA JA LÄMPIMIÄ AJATUKSIA MINULTA JA POJILTA!
SYTYTELKÄÄ KYNTTILÖITÄ RAKKAIMPIENNE MUISTOLLE,
HALAUSTEN KERA, OLETTE AJATUKSISSANI
Päivi
fallingteardrops | 19.12.2006 klo 00:43:36