Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Mietteitä...

En juurikaan ole tänne kirjoitellut, mutta lukenut sitäkin ahkerammin. Äidin kuolemasta on nyt kulunut n.5kk ja surutyö on edelleen pahasti kesken.

Erästä asiaa olen paljon mietiskellyt... Äiti oli Terhokodissa saattohoidossa. Vietin äidin kanssa kaikki päivät ja viimeiset yöt nukuin äidin vieressä. Äiti ei viimeisinä päivinään juuri "hereillä" ollut, vaan ikäänkuin nukkui syvää unta. Olin äidin vieressä liki kaiken aikaa, söinkin hänen sänkynsä vieressä. Viimeisenä päivänä saatoin tuskin vessassa käydä, kun pelkäsin jättää hänet yksin. Samalla kuitenkin pelkäsin ihan kamalasti sitä "itse hetkeä" kun äiti sitten viimein lähtee. Yöt meni kuunnellessa vieläkö äiti hengittää jos hengitystä ei heti kuulunut sydämeni muuttui pelosta jäiseksi (vaikka kaiken aikaa odotinkin ja toivoin, että äidin kärsimys loppuisi...ristiriitaista kyllä!).

Mutta... veljeni sai minut äidin viimeisen päivän iltana melkoisen "inttämisen" jälkeen puhuttua kahvihuoneeseen syömään ja siinä sitten äidille lähtiessä sanoin (vaikka äiti ei siis ollut avannut silmiään enää pitkään aikaan)että käyn vain syömässä ja palaan ihan pian. Söin nopeammin kuin koskaan, en ollut poissa kuin muutaman minuutin (veljenikin sanoi kun näki kamalan ahdistukseni, että mene ihmeessä takaisin, hän korjaa kyllä jälkemme). Kun tulin takaisin huoneeseen, äiti oli kuollut...

Mietin, kuuliko äiti kun hänelle kerroin käyväni kahvihuoneessa. Äiti tiesi miten herkkä olen. Ehkä hän vain osasi päästää irti silloin, kun tiesi etten ole siinä vieressä (minua pelotti se, kuinka osaan kohdata ne ihan viimeiset hetket)... Ajatus siitä, että äiti ajatteli muiden parasta ihan viimeiseen asti lämmittää mieltäni.

Voikohan ihminen vain päästää irti, kun katsoo aikansa täyttyneen...?

Tällaisia mietiskeleepi surusilmäinen Tiina
Tiina.h | 28.6.2007 klo 15:26:08