Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Isän lähdön lähetessä

Hei! Olen mukana surussasi, vaikka oma isän ikäväni on musertanut elämäni. Isäni menehtyi levinneeseen haimasyöpään viikko sitten(18.12).Elokuussa saimme tietää että syöpä on levinnyt, ja sen jälkeen hoidin häntä kotona yksin koko syksyn, vain viimeiset 2 viikkoa hän oli sairaalassa.Isäni sairastui jo 3 vuotta sitten, ja kaikkien leikkausten ja hoitojen aikana luulin jo olevani valmistautunut isäni poismenoon. Myös hänen kipujensa seuraaminen toi ristiriitaisia tunteita, toisaalta
halusin hänen jo pääsevän pois ja toisaalta luopumisen tunne oli kauhea. Lopullisuuden tajuaminen iski kumminkin vasta rakkaan isäni kuoleman jälkeen.Sitä seuranneet päivät ovat olleet elämäni raskaimmat, välillä tuntuu ettei surua ja ikävää kestä mitenkään, eikä lohduta yhtään tieto että suru lähtee pois vain suremalla. Ehkä raskainta isän sairastamisessa oli hänen elämänjanonsa.Sitä oli vaikea kestää, koska hänkin olisi vielä halunnut jatkaa yhteisiä vaelluksiamme Lappiin ja marjametsiin.
Pitää vain yrittää mennä päivä kerrallaan eteenpäin, vaikka tyhjyys ja tuska täyttää mielen.
-
Isäni | 26.12.2007 klo 01:58:16