Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Sururyhmä
Re: samoja tunteita ja kokemuksia
Kiitos Violet sanoistasi! Nukuin viime yön tosi huonosti. Ikäänkuin annoin itselleni taas luvan miettiä niitä äidin viimeisiä hetkiä ja huomasin, että olen todellakin sulkenut surun tunteen kevään mittaan elämästäni pois. Olen siten laiminlyönyt itseäni enkä ole hyväksynyt tunteitani. Toisaalta en myöskään jaksanut sitä jatkuvaa painetta ja ehkä osin tietoisestikin siirsin prosessin läpikäymistä myöhemmäksi. Minulle on käynyt juuri niin miten ajattelin käyvän joillekin muille, muttei minulle, sillä ennen viime vuotta tunsin olevani tasapainoisempi kuin koskaan aiemmin, ja koin, ettei mikään voi sitä tasapainoa enää hetkauttaa.Jossain vaiheessa kevättä ajattelin, että sekoan jos ajattelen vain äidin viimeisiä päiviä jatkuvasti, enkä kuitenkaan saa ajatuksiani jäsenneltyä mitenkään. Nyt huomaan, että näiden kelaamisten kautta pystyn toisaalta tuntemaan surun ja sen ahdistuksen, jota kuolemaa kohtaan koen tällä hetkellä. On jotenkin taas niin rankkaa ottaa nämä asiat esille kun toivoi jo olevansa paremmalla puolella. Toisaalta ei ole mitään muuta ulospääsyä tästä jumiutuneesta olotilasta. En jaksa enää taistella elämän tosiasioita vastaan kun en kuitenkaan pysty niitä muuttamaan. Tietty nöyryys on astunut olotilaani. Olen niin pieni osa tätä kaikkea. Mutta tunteet ovat isot, ja ne pitää saada mukaan, jotta mitään voi hyväksyä. Aikaa se vain ottaa, mutta ottakoon. Ehkäpä tämä on juuri sitä tässä hetkessä elämistä, sillä juuri nyt tuntuu tältä.
- vertaistukeaIsla
- Re: vertaistukeatuulapirkko
- Re: vertaistukeaviolet
- Re: vertaistukeakipinä
- Re: samoja tunteita ja kokemuksiakipinä