Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Sururyhmä
isänpäivä pelottaa
Eilen tuli kuluneeksi 5 viikkoa siitä kun appeni kuoli. Tuleva isänpäivä pelottaa ja itkettää. Omien lasteni vuoksi sitä täytyy viettää kotona joten sitä ei pääse karkuun eikä sitä voi unohtaa. Lapsille se on niin tärkeä päivä, että olisi kiva pystyä viettämään sitä iloisissa merkeissä ja itkemättä, kuten tähänkin asti. Toinen juhlapaikka vaan puuttuu..Eilen tyttäreni ohimennen ruokapöydässä kysyi tarkkaa päivämäärää isänpäivälle ja niinhän siinä kävi, että taas alkoivat kyyneleet valumaan. Tuntuu, että mistään ei voi puhua ilman, että alkaa itkettämään. Jolloin puhumisestakaan ei tule mitään.
Myös anopilla taas vaikeampaa ja sinne täytyy kanssa antaa tukea, vaikka omat voimavarat lopussa.
Ymmärrän tietenkin, että hänen on helpointa puhua ihmisen kanssa joka kävi kaiken läpi vähintään yhtä läheltä kuin hän. Tällöin vain tulevat mieleen myös asiat joita ei haluaisi muistaa, kuten toisen kivut ja riutunut vartalo jota ei enään olisi samaksi tuntenut ja vaikeimpana appeni katseen viimisenä iltana kun yritti pyytää apua, mutta ei pystynyt enään puhumaan eikä liikkumaan. Katse oli niin sisään tunkeutuva ja melkein paniikinomainen. Katseesta kuvastui suunnaton kipu ja väsymys. tämä oli hänen ainoa vistintäkeinonsa lopussa. Onneksi kuitenkin aina ymmärsimme mitä hän tarvitsi.
Kaikki nämä asiat taas palautuvat mieleen ja ikävä vain kovenee kun ajattelee tulevaa päivää.
Miten olette jaksaneeet nämäpäivät?
- isänpäivä pelottaaitkevä.miniä
- Re: isänpäivä pelottaaMynthon1
- Re: isänpäivä pelottaaitkevä.miniä
- Re: isänpäivä pelottaakaamos
- Re: isänpäivä pelottaakaipaava
- Re: isänpäivä pelottaamarathon
- Re: isänpäivä pelottaatellus