Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Lähipiirissä syöpäpotilas
Re: epäreilua
Nyt on äitini saanut rauhan. Lisätutkimuksia ei ehditty tehdä, saati konsultoida muualta, tauti eteni todella nopeasti. Asia oli vain hyväksyttävä...tai ainakin kohdattava, semmoisena kuin se tuli.Vaikka moneen muuhun verrattuna äitini loppu oli rauhallinen, niin silti omat muistoni (n. vrk vanhoina) niistä viime hetkistä ovat piinaavia. Olin etuoikeutettu, ja sain olla äitini vierellä kun hän kuoli, pidin kättä ja silitin päätä. Niin itse halusin. Tosin aivan viime metreillä minut yllätti kauhu, halu paeta paikalta. Tiesin, etteivät viimiset sekunnit välttämättä ole kauniita...eivätkä olleetkaan. Muistikuvat viime tunneilta ovat ristiriitaisia...näin miten asiat etenivät, tiesin mitä seuraavaksi, pelkäsin ja toivoin kaiken loppuvan pian...silti en halunnut pästää irti. Imin muistiini jokaisen raskaan henkäyksen. Valitettavasti ne myös syöpyivät muistiini. Lopun tultua toimin kuin kone, kauhulla mietin missä kyyneleet ovat..niitä ei tullut. Onneksi nyt tulee...ja nyt niistä ai meinaakaan tulla loppua. Äidillä on rauha, minulla ei vielä.
- epäreiluakaamos
- Re: epäreiluaSahrami
- Re: epäreiluakaamos
- Re: epäreiluaSahrami
- Re: epäreiluaSanaton
- Re: epäreiluakaamos
- Re: epäreiluaSanaton
- Re: epäreiluakaamos
- Re: epäreiluaSanaton
- Re: epäreiluatytyrna
- Re: epäreiluaepi23
- Re: epäreiluaKarhutar
- Re: epäreiluaEnkelintytär
- Re: epäreiluakaamos
- Re: epäreiluaSanaton
- Re: epäreiluasuvi06
- Re: epäreiluaKarhutar