Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: peruukki vai siilipää....

Rohkeutta, MeriTuuli, leikkaukseen. Ajattele, miten hirmuisen moni sellaisesta leikkauksesta on selvinnyt. Enkä ole kuullut yhtään tapausta, etteikö olisi selvinnyt.
Miten sitten puhua lapselle syövästä ja kuolemasta. Ihan pienen lapsen kanssa on siinä mielessä helpointa, että asiaa ei tarvitse käsitellä ollenkaan. Mutta perheessä, jossa on koululaisia, murkkuja ja aikuisia lapsia, asia on taatusti monisyisempi. Minun perheessäni nousi tietysti heti pintaan tosiasia, että siskoni on kuollut rintasyöpään. Selitin, että hänen hoitonsa viivästyi, syöpä eteni rajusti, eikä hän enää lopuksi edes halunnut hoitorääkkiä. Selitin myös, että lääkärin mukaan siskoni kuolema ei vaikuta minun ennusteeseeni. Sanoin lapsilleni, että he eivät ole vaitiolovelvollisia, vaan saavat käsitellä asiaa kavereidensa kanssa. Kerroin myös ammattiauttajamahdollisuudesta, mutta sitä he eivät halunneet. Nyt meillä eletään hyvin normaalia arkea. Aikuiset lapseni ovat ihmetelleet hyvää vointiani. Oksensin kerran, mutta silloin ei ollut ketään kotona. 12- vuotias on ehkä ollut eniten huolissaan päätellen kiltteyskohtauksista. Uskomme paranemiseen niin kauan kun on syytä muuhun.
lillukka | 17.4.2007 klo 15:23:32