Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: Tramrinnat mitä kuuluu???

Hei Leenastiina !

Niin mulle tulee nyt torstaina tasan vuosi leikkauksesta, oli se aikaa kun sitä alkaa muistelemaan uusiksi en haluaisi kokea.
Sinänsä toipunut olen leikkauksista vaikka koville otti. Napahan mulla operoitiin vielä uudelleen kesällä ja se on olut hankala. Usein on iho mennyt siitä rikki, mutta eiköhän se siitä joskus paksuunnu niin ettei hajoa enää.
Näiden kaikkien hankaluuksien vuoksi en uskaltanut lähteä toistaiseksi ainakaan teettämään nännejä, koska pelkään että niihin tulee tulehdus ja mitä sitten seuraisi ja minkä näköiseksi jäisivät arpien kanssa. Eli en tiedä tosiaankaan haluanko vielä jossain vaiheessa nännit, mutta nyt haluan elää ainkain jonkin aikaa rauhallista normaalia elämää ilman haavoja / tulehduksia. Aika näyttää, kun vaikeuksista kuluu enempi aikaa.

Mulle on jäänyt ilmeisesti hengityksen suhteen vaikeuksia leikkauksesta. Toisinaan tulee tunne että en saa happea tarpeeksi ja tuohon ei löytynyt mitään elimellistä syytä miksi noin olisi. Toi vaivaa varsinkin kyykistyessä.
Muutenkin mulla on toi vatsan seutu sellainen outo väliin se on sillain kova.
Olen kyllä käynyt vesijumpalla ja pystyn siellä jumppaan ihan hyvin mutta monesti sen jälkeen vatsa on oudon tuntuinen. Häviääköhän noi tuntemukset koskaan?

Rinnoista jäi erilaiset vaikka ne pitäisi olla samankokoiset niin ne vaikuttaa erikokoisilta ja tyystin erimallisilta mikä harmittaa. En voi koskaan käyttää kovin avonaisia paitoja sillä silloin sen eron huomaa niin selvästi.

Mutta ei pitäisi valittaa, ei tarvitse kuitenkaan pelata proteesien kanssa ja saa olla syövästä terve, toivon mukaan jatkossakin.

Ehkä jonain päivänä totun näihin erovaisuuksiin rintojenkin suhteen, mutta odotukset oli ehkä liian isot. Ja se mitä olisin toivonut ennen leikkausta saavani tietää on se, että miten näin iso leikkaus lopulta voi vaikuttaa kaikkeen loppujen lopuksi. Ei kerrota tosiaankaan tarpeeksi. Tai sitten mulla vaan on yksinkertaisesti niin huono tuuri sattunut tämän kanssa että on tullut näitä huonoja kokemuksia näin paljon mitä ei kenties tule muille.

Meinasin vallan unohtaa mainita tuosta mammografiasta. Kävin nyt helmikuussa ekan kerran ja jännitin miten se sattuu. Mulle se oli ainakin paljon miellyttävämpi kokemus kuin aiemmin. Ei se sattunut juuri lainkaan ja näkyvyys oli kuvissa hyvä kuten yleensäkin koska on pääasiassa rasvakudosta. En tiedä sitten kuvattiinko jotenkin varovaisemmin kun on rakennetuista rinnoista kyse. Joka tapauksessa se onnistui hyvin tällä kertaa.

Eletään päivä kerrallaan eikä murehdita huomisen murheita tai pyritään ainakin tuohon !

Mummotauti
mummotauti | 10.3.2009 klo 12:18:50