Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Sururyhmä
vertaistukea
Hei,Löysin nämä sivut muutama päivä sitten.
Olen viimeaikoina lukenut kirjaa Conny Palmkvist "en päästä sinua". Suosittelen sitä kaikille, jotka jaksavat käydä läpi niitä viimeisten aikojen tunteita ja muistoja.
Sitä oli tosi rankka lukea ja olin monta päivää ihan maassa koska se toi niin paljon tunteita pintaan.
Äitini kuoli kohta 11 kk sitten syöpään. Olen ollut hiukan yllättynyt siitä, miten viime viikkoina on tuntunut taas niin paljon rankemmalta. En tiedä onko se tämä vuodenaika joka vuosi sitten oli niin raskas vai mikä asioita nostaa taas pintaan.
Lopetin myös lääkityksen toukokuussa, joten olen hiukan miettinyt sitäkin että oliko se liian aikaisin. Asiat tuntuvat niin raskailta ja maailma mustalta nykyään. Ja ne tosi rankatkin hetket, joita jouduttiin käymään läpi silloin on mielessä.
En ole halunnut puhua tästä asiasta oikeastaan kenekään kanssa koko vuotena, mutta nyt on alkanut tuntua siltä että tarvitsisin sitä.
Kaverini vain eivät joko ymmärrä koko asiaa tai eivät halua puhua siitä, mikä ilmenee puheenaiheen välttelynä ja minun karttamisenani. Ikävää, mutta siltä minusta on tuntunut jo hyvin pitkään. Koen olevani tosi eri elämänvaiheessa ja joskus jopa eri maailmassa kuin he. Ehkä he ihmettelevät miksi en ole puhunut aiemmin, mutta en silloin todellakaan siihen pystynyt.
Tietääkö täällä kukaan onko Hkissä mitään ryhmiä, joissa nuoret aikuiset voisivat käsitellä tällaisiä asioita tai ylipäätään tavata saman kokeneita ihmisiä? Jotenkin se tuntuu helpottavalta ajatukselta, jos voisi huomata ettei ole ihan kummajainen ja toiselta planeetalta.
- vertaistukeaIsla
- Re: vertaistukeatuulapirkko
- Re: vertaistukeaviolet
- Re: vertaistukeakipinä