Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Sururyhmä
Re: Missä suru viipyy?
Hei,oma äitini kuoli syöpään joulukuun lopussa, vain parin kuukauden sairauden jälkeen. Joulunpyhät minä, isäni ja avomieheni hoidimme äitiä kotona tietäen, että hän ei enää toivu, ja sinä aikana (ja oikeastaan jo koko joulukuun ajan) minä itkin hirvittävät määrät ja tavallaan surin jo etukäteen äidin kuolemaa.
Äidin kuolema tuli sitten ikäänkuin helpotuksena, äiti pääsi tuskistaan ja myös minun huoleni hänen sairaudestaan loppui. Koko tammikuun ajan, hautajaisia lukuunottamatta, olinkin sitten hyvin tyyni ja rauhallinen enkä juuri itkenyt. Vasta helmikuun alussa, kun olisi ollut äidin syntymäpäivä, suru tuli uudelleen esiin, ja helmikuu olikin minulle sitten paljon tammikuuta vaikeampi. Nyt elämä taas alkaa tuntua paremmalta.
Luulen, että sen tammikuun olin vielä jotenkin shokissa, tieto äidin kuolemasta ei ollut vielä kunnolla kolahtanut perille, ja toisaalta olin myös tosi väsynyt koska joulukuu oli meille niin raskas.
Ehkä sinullakin suru vielä tulee, kun aika kuluu vähän eteenpäin - tai sitten olet jo tosiaan etukäteen surrut niin paljon, ettei siihen enää ole tarvetta. Mutta uskon, että äitisi kyllä ymmärtäisi, ettei "suruttomuutesi" johdu rakkaudettomuudesta, ja luultavasi hän olisi iloinenkin siitä ettet sure (sillä tuskin kukaan äiti haluaa lapsensa olevan murheellinen).
Hyvää kevään jatkoa sinulle, kaikesta huolimatta.
T. Tiltu_R
- Missä suru viipyy?äidin tytär
- Re: Missä suru viipyy?Tiltu_R
- Re: Missä suru viipyy?katelikuu
- Re: Missä suru viipyy?surusyksy
- Re: Missä suru viipyy?pinjaenkeli
- Re: Missä suru viipyy?surusyksy
- Re: Missä suru viipyy?äidin tytär
- Re: Missä suru viipyy?katelikuu