Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: suru

Hei
Aivan samanlaisia tuntemuksia on minullakin, minulla on koira jonka kanssa käyn lenkillä , tuntuu että ulkoilu ja luonto auttavat suruun. Minä sytytän jatkuvana kejuna kynttilän miheni kuvan viereen ja kerron hänen kuvalleen päivän hetkistä , suunnitelmistani ja itken.
Elämä on nyt kokonaan erinlaista kuin ennen se ei enää palaa ennalleen, ehkä siinä tän surun raskain hyväksyminen. Stä haluaisi kaiken taas muuttuvan entiselleen onnelliseksi elämäksi.
Toivon kakesta huolimatta sinulle jaksamista , elämä ei pysähdy vaan kaikki jatkuu, ihmiset kaupassa eivät tiedä mitä surua me kannetaan sydämissämme.
Toivotaan ajan olevan armollinen ja tämän surun kääntyvän jokupäivä meidän voimavaraksi .
vptoss-60 | 23.2.2007 klo 18:16:26