Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Onko vielä aikaa?

Hei,

Isäni kuoli viime juhannuksena maksasyöpään 60 vuotiaana. Ehdimme tietää syövästä vain kolme kuukautta ennen hänen kuolemaansa...

Saattohoito ei ole helppoa, kun tietää mitä on edessä, mutta se on äärimmäisen arvokasta aikaa. Helliä tunteita ja rakkautta! Kaikkein tärkeintä potilaalle on laittaa asiat kuntoon Kaikkivaltiaan kanssa. Jeesuksen luokse tullut ihminen saa syntinsä anteeksi ja on matkalla taivaaseen, joka on niin ihana paikka, ettemme edes osaa haaveilla sellaisesta.:)

Ihanaa on myös kun omaisille jää jälleennäkemisen toivo. Jos kaikki ovat pelastettuja, niin rajan takana saa taas tavata rakkaansa ja elää ikuisuuden yhdessä - voiko sen ihanampaa asiaa ollaakaan?

Itse olen ottanut todella raskaasti rakkaan isäni kuoleman. Suru on mukana joka päivä. Ainoastaan jälleennäkemisen toivo on tuonut lohtua kaiken tuskan keskellä.

Tarttukaa kiinni toivon ankkuriin!

Lämmin halaus ja paljon kauniita yhteisiä hetkiä toivoen,
Maria
Ikävä isiä | 18.2.2008 klo 11:29:07