Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Kuka sen selittää voisi

Vasta hetki sitten äiti oli tässä. Tämän tuntuu kohtuuttomalta ja vieläkin uskomattomalta. Minun on vaikea suhtautua tähän muutokseen ja vieläkin välillä ajattelen että äiti on vain matkoilla jossain. Välillä olen vihainen. Välillä tunnnen itseni kateelliseksi kaikille joilla vielä on äiti. Katson kadulla vastaan tulevia äitejä ja tyttäriä, jotka ovat viettäneet yhdessä mukavan päivän. Ajattelen että he ovat onnellisia, mieleni tekee kertoa se heille - pitäkää hetkestä kiinni, nauttikaa elämästä!

Miksi näin kävi minun äidilleni? Miksi hänet otettiin pois? Miksi näin kamalalla tavalla? Syöpä on todella kirosana jota nykyisin pelkäään. Ennen suhtauduin toisin ja luotin nykyaikaiseen lääketieteeseen. Oli virhe olettaa että lääkärit pystyisivät tekemään asialle jotain.

Olen käynyt lähes päivittäin lukemassa tätä palstaa. On lohduttavaa tietää että kohtalotovereita on. Ja että täällä ymmärretään mitä kuolema tuo elämän arkeen. Työkaverini eivät mielestäni huomioi suruaikaani ja olettavat kaiken olevan ok. Aina ei ole helppo jutella ystävienkään kanssa aiheesta. He kun eivät ole samaa kokeneet mitä niin moni täällä.
lumikki | 9.10.2006 klo 22:12:07