Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Lähipiirissä syöpäpotilas
Re: Myelooma
Hei Wanikka,kiitos kuulumisistasi, vaikka ne olivatkin surullista luettavaa.
Käynti äitisi luona herätti varmaan ristiriitaisia tunteita. Kuvailet äitiäsi tekijäksi. Tekijälle tämä tilanne on epätoivoinen ja varmasti myös alentava, koska hän on niin riippuvainen muista ihmisistä. Pahin tilanne mihin minusta voi joutua on juuri tuo, että pää toimii ts. ymmärtää tilansa, muttei pysty kommunikoimaan eikä toimimaan lähellekään normaalisti. Ja sinä tekijän tyttärenä olet ymmärrettävästi järkyttynyt. Ahdistus ja hätä eivät ainakaan pienene. Hyvä kuitenkin, että pääsit äitisi luo.
Itse pelkään oman äitini osalta juuri tuota samaa. Hän on pienestä pitäen huolehtinut itsestään ja aikuisena meistä muista, ja minusta hän ansaitsisi arvokkaan lähdön. Vaan siihenpä emme voi vaikuttaa - tämä sairaus etenee niinkuin etenee. Toivon niin, ettei äidin tarvitse pitkään kituuttaa kipujen kanssa / morfiinitokkurassa sängyn pohjalla. Niinkuin huomaat, meillä ei ole enää toivoa paranemisesta. Lääkäri kyllä määräsi vielä uusia tabletti-sytoja, mutta kaikki tiedämme, että nyt pelataan vain aikaa. Meidän lääkäreiden tehtävä kun on taistella elämän puolesta, sanoi tämä nykyinen hoitava taho.
Olen sanonut äidilleni, että hän pystyy itse vielä päättämään siitä, suostuuko ottamaan sytostaateja. Minä tuen häntä olipa päätöksensä mikä tahansa. Vaikka kaikki minussa tietty huutaa lääkityksen jatkamisen puolesta, jospa se ihme sitten kuitenkin... mutta ymmärrän kyllä senkin, jos äiti haluaa luopua sytostaateista, koska syöpä ei ole edes pysähtynyt, vaan jatkanut kasvamistaan lääkitysten aikanakin.
Tänään tein piparitaikinan ja huomenna leivotaan pojan kanssa. Lähden keskiviikkona äidin luo, koska hän tarvitsee apua muutamassa hommassa. Viime päivinä hän on ollut tosi väsynyt, on kuulemma vaikeaa päästä aamulla sängystä ylös, ja muutama päivä on mennyt nyt jo vain istuskellessa tai maatessa. Minun korviini nämä ovat hälyttäviä uutisia. keuhkosyövässä kunto tuntuu romahtavan pahimmillaan tosi nopeasti.
Ihan niinkuin sinunkin äidilläsi on tapahtunut. Eikö ole vaikea tajuta kaikkea tapahtunutta? Minäkään en vielä pohjimmiltaan ymmärrä sitä, kuinka heiveröiset äidin voimat mahtavatkaan olla, vaikka me ollaan tätä harjoiteltu jo 10 vuotta sitten eka kerran ja nytkin kohta vuosi.
Olosuhteisiin nähden parasta mahdollista työpäivää sinulle. Minullahan noita velvollisuuksia ei tällä hetkellä ole. Paitsi että hakemuksia olen kirjoitellut taas viime päivinä useita. Mutta nämä asiat menevät niinkuin menevät ilmeisesti. Kaikkiaan.
Voimia ensi viikkoon,
Päivänsini
- Myeloomawanikka
- MyeloomaSelina
- Re: Myeloomapäiväsini
- Re: Myeloomawanikka
- Re: Myeloomawanikka
- Re: Myeloomawanikka
- MyeloomaSelina
- Re: Myeloomawanikka
- Re: Myeloomapäiväsini
- Re: Myeloomapäiväsini
- Re: Myeloomawanikka
- Re: Myeloomapäiväsini
- MyeloomaSelina
- Re: Myeloomawanikka
- Re: Myeloomamuori
- Re: Myeloomapäiväsini
- Re: Myeloomawanikka
- Re: Myeloomapäiväsini
- Re: Myeloomawanikka
- Re: Myeloomapäiväsini
- Re: Myeloomawanikka
- Re: Myeloomapäiväsini