Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Lähipiirissä syöpäpotilas

Re: Myelooma

Hei taas, erityisesti Päivänsini!

Kävin jälleen äitiä katsomassa tänään. Oli aika kamalaa. Äiti oli hyvin väsynyt, jouduttiin vähän niin kuin herättämään hänet. Sitten häntä alkoi itkettämään.

On niin vaikeaa, kun ei voi puhua. Mutta oletan, että itku oli monen asian summa. Oma tila ja se elämän halu ovat niin ristiriidassa keskenään. Itseänikin itketti ihan hirveästi, mutta melkein hammasta purren yritin pitää itkun loitolla. Jotenkin tuntuu siltä, että se ei ainakaan äitiäni auta.

Paluumatkan vollotinkin sen edestä, tosin jouduin itse ajamaan, että vähän piti skarpata.

Tämä löysässä hirressä roikkuminen on todella kiduttavaa. Sitä haluaa uskoa ja toivoa johonkin, odottaa jonkinlaista ihmettä vaikka järki sanoisi mitä. Ja välillä on ihan raivoissaan elämälle, joka on niin epäoikeudenmukainen. Katselen terveitä vanhuksia kateuden ja raivon sekaisin tuntein, miksi minun äitini ei saanut elää noin.

Puheliaalle ihmiselle varmasti se puhekyvyn menettäminen on kaikkein kamalinta. Luulisin.

Jos voittaisin lotossa, maksaisin mitä vain siitä, että äitiä voisi hoitaa kotona, se tekisi kuitenkin sekä hänen että isän elämästä laadukkaampaa.

Joo, tämä oli selkeästi vähän tällaista punaviinihuuruista tajunnanvirtaa. Viininkulutukseni on noussut räjähdysmäisesti, mutta jotain tähän ahdistukseen on pakko nauttia.

Hyvää yötä.

Wanikka
wanikka | 13.12.2009 klo 00:29:24