Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Lähipiirissä syöpäpotilas
Re: Apua ahdistukseen
Kiva,kun on välillä parempi päivä. Siitä täytyy olla tyytyväinen.Sehän tässä on, kun ei voi luottaa edes itseensä eikä mielialoihinsa. Itse olen ainakin tottunut edes jotenkin hallitsemaan tuntemuksia, mutta nyt se on kovin vaikeaa. Voisin sanoa, että ihan suorassa suhteessa äidin vointiin.
Ymmärrän tosi hyvin haasteesi yrittäjänä. Meilläkin on miehen kanssa yhteinen yritys, mutta kun myymme omaa osaamista ja olemme aloittanet kaikkiaan ihan nollatasosta koko toiminnan (työntekijätasolta, ilman upeita kontakteja tai suuria pääomia), niin tuloksellinen toiminta on vieläkin kovin heiveröistä eikä vakiintuneita asiakassuhteita ole syntynyt. Nyt en ole jaksanut pakertaa myynnin ja asiakashankinnan kimpussa, joten taloudellinen tulos on yhtä kuin nolla. Tai paremmikin miinus, koska onnetomat ostaa päräytimme ison talon pieneltä paikkakunnaltaka isolla talolla on isot ylläpitokustannukset. Missään vaiheessa ei ole ollut varaa maksella yrittäjän työttömyyskassamaksuja, joten nyt tulot on pyöreä nolla, koska ainakaan meilläpäin ei voi saada edes peruspäivärahaa, jos on mukana toimivassa yrityksessä.
Voimat on enimäkseen niin vähissä, etten jaksa käynnistää tällä alalla tosi vaativia myyntineuvotteluja, jatkuvaa reissaamista ja pitkiä myyntimatkoja. Ja vielä vähemmän edes kuvittelen jaksavani voimat vieviä kehitysprojekteja, joissa tällainen mikroyrittäjä joutuu ylittämään itsensä lähes kaikessa, sekä yleensä myös ottamaan vastuita, jotka eivät välttämättä asiaan kuulu. No, itsepä sitä on tiensä valinnut.
Minullakin on tänään ollut reipas päivä. Eilen kävin äitiä katsomassa ja ompelemassa joululiinoja. Hänen olonsa oli ihmeen pirteä, ainoastaan yskä vaivasi, mutta siitä nyt ei eroon päästä tässä taudissa.
Tänään väänsin pikkuleipätaikinoita oikein urakalla ja huomenna tulevat aikuiset lapset kotiin leipomistalkoisiin. Eihän sitä meidän perhe kaikkia leivonnaisia tarvitse edes jouluna, mutta leivon samalla äidille ne kaikki perinnepiparit, jotka ovat hänen jouluunsa kuuluneet. Ja saavatpahan lapsetkin kotiinviemisiä.
Äiti otti tänään taas tauon jälkeen sytostaattinsa, joten huomenna voi olla taas toiset tunteet. Mutta täälläkin tänään hyvä päivä.
Siitä kiitollisena Päivänsini
- Apua ahdistukseensimajo
- Re: Apua ahdistukseenpäiväsini
- Re: Apua ahdistukseenkevätuni
- Re: Apua ahdistukseensutinah
- Re: Apua ahdistukseenwanikka
- Re: Apua ahdistukseenpäiväsini
- Re: Apua ahdistukseenpäiväsini
- Re: Apua ahdistukseenwanikka
- Re: Apua ahdistukseenkorppi
- Re: Apua ahdistukseenpäiväsini
- Re: Apua ahdistukseenkorppi
- Re: Apua ahdistukseenpäiväsini
- Re: Apua ahdistukseenkorppi
- Re: Apua ahdistukseenpäiväsini