Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Lähipiirissä syöpäpotilas
Re: Apua ahdistukseen
Moi Korppi,etpä olisi enää paremmin voinut sanoa. Mutta pakkohan se on jaksaa, kai.
Vaikka usein yllättää itsensä ajattelemasta, että haluan täältä pois. Onneksi välillä on sekä äidillä että itsellä reippaampia päiviä - vielä. Loppua kohti väistämättä kuljetaan. Millaista ja milloin, sitä ei kukaan voi kertoa. Ja sitten - suuri suru, jonka lopusta ei tietoa.
Joskus mietin, kumpi on pahempi. Se, että läheinen kuolee niin nopeasti, ettei läheiset pysty mitenkään asiaa ymmärtämään. Vai se, että läheinen hiljalleen hiipuu ja läheiset väistämättä voimiltaan siinä mukana.
Kärsimys kuulemma jalostaa, mutta ainakaan äidistäni ja vielä vähemmän itsestäni en ole mitään jalostumista huomannut. Päinvastoin, itse olin ennen peruspositiivinen, avoin, innostunut ja seurallinen, nyt vetäytyvä, väsynyt ja umpikyllästynyt kaikkeen. Toivon ja uskon, että vielä joskus perusluonne sieltä pääsee esiin.
Ja kun aikuisen perheellisen ihmisen elämässä on paljon muitakin haasteita ja voimansyöjiä, mitä pitäisi jaksaa, jaksaa ja jaksaa....
koeta kestää ja jaksaa, ja kiitos rehellisestä kirjeestäsi. Onneksi en ole ainoa raadollinen.
Päivänsini
- Apua ahdistukseensimajo
- Re: Apua ahdistukseenpäiväsini
- Re: Apua ahdistukseenkevätuni
- Re: Apua ahdistukseensutinah
- Re: Apua ahdistukseenwanikka
- Re: Apua ahdistukseenpäiväsini
- Re: Apua ahdistukseenpäiväsini
- Re: Apua ahdistukseenwanikka
- Re: Apua ahdistukseenkorppi
- Re: Apua ahdistukseenpäiväsini
- Re: Apua ahdistukseenkorppi
- Re: Apua ahdistukseenpäiväsini
- Re: Apua ahdistukseenkorppi
- Re: Apua ahdistukseenpäiväsini