Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: Uusi aamu koittaa

Hei

Minullakin oli tänään lääkäri päivä. Kävin tänään lääkärissä tapaamassa kirurgia, joka sitten ensi ma operoi ne loputkin imusolmukeet pois. Tunnen pudonneeni kahden kirurgin loukkoon, kun tämä on eri kun edellinen, joka leikkasi 3 viikkoa sitten. Ei kummassakaan periaatteessa mitään vikaa, mutta... aivan kun kukaan ei olisi enää kiinnostunut minunsta kokonaisuutena. Yks räsynukke muiden seassa samalla hihnalla. Voi itku ja masennus...aina tulee jotenkin niin surkea ja yksinäinen olo kun käy siellä sairaalassa. Odotushuoneessa alkaa jo kurkkua kuristamaan, niin että ahdistaa...ja kotiin tulo on yhtä itkua. Ja sitten kaikki on ihan auki, mitä sitten kun on leikattu...eka kirurgi sainoi jatkohoidoista sitä ja tämä toinen ihan jotain muuta, ei kai pitäisi niitä kuunnella ollenkaan, vaan odottaa sitkeästi siirtoa syöpäklinikalle. Sillähän se hoitosuunnistelma kuitenkin vasta tehdään. Mutta kun on niin vaikeaa olla vaan tätä päivää, jotenkin helpottaisi, kun tietäisi mitä on tulossa. Vaikka ei kai sitä syöpää hoitaessa koskaan voi tietää tarkkaan mitä on tulossa ja milloin.

En ole vieläkään tottunut siihen totuuteen, että minulla on syöpä. Aina kun kirjoitan tai sanon ääneen sanan syöpä, niin vatsan pohjasta kourasee. syöpä..syöpä...syöpä...s...nan syöpä!

Tovottavasti teillä muilla tänään aurinkoisempi päivä.

Terveisin
Masentuneet Meri ja Tuuli = hirmumyrsky
MeriTuuli | 19.4.2007 klo 15:54:09