Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: Hoidot loppuneet, missä elämänilo?


Hei, samalta tuntuu täälläkin. Sädehoito loppui 08.02. ja kaiken pitäisi olla hyvin,mutta ei ole.
Sain rintasyöpädiagnoosin syyskuussa09 ja kaksi viikkoa aikaisemmin työsuhteeni (29v) oli loppunut tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Työttömyys jäi sairastumisen varjoon. Nyt minun pitäisi olla terve ja rynnätä iloisesti tarjoamaan itseäni työmarkkinoille. Minusta ei ole siihen vielä, omalääkärini antoi sairauslomaa 15.04.asti ja unilääkkeitä, jotka auttavat yöllä. En oikein haluaisi edes herätä aamulla, ajatukset pyörivät vain omassa tilanteessa, joka tällä hetkellä tuntuu syvälle mustalle kaivolle. Jotenkin pyörin vain kotosalla kaiket päivät ja kuulostelen jokaista kipua ja kolotusta. Leikattu rinta kipuilee, on kipuillut koko ajan osapoiston jälkeen. Terveen puolen kainalo on välillä kipeä,mutta järkeni sanoo,että se johtuu lihasjännityksestä. Olen pieneltä paikkakunnalta ja leikkaus oli toisella paikkakunnalla ja sädehoito toisella. Mitään omahoitajaa ei ole, ja oirepolin sairaanhoitaja jäi vieraaksi. Ilmeisesti en enää selviä yksin, läheisetkään eivät kohta jaksa minua. En nyt raivoa tai mitään,mutta vetäydyn kuoreeni. Olen ennen ollut vahva, työ on ollut hektistä,mutta vaihtelevaa. Yhtäkkiä olenkin ilman työtä ja puolikuntoinen just 53 täyttänyt eli oikein herkku työmarkkinoille.

Nyt tuntuu etten enää selviä yksin, mutta pelkään,että minulle annetaan vain mielialalääkkeitä ja käynti jollain mielenterveyshoitajalla. Yritän välillä tsempata ja onkin päiviä,että kaikki tuntuu valoisammalta, mutta en pääse täältä alhosta ylöspäin ja mikään ei kiinnosta.

Ehkä huomenna on taas parempi päivä,mutta tänään taas heti rinta alkoi kipuilemaan ja mieli on maassa. Selvitymisapuja kaivattaisiin nyt. Tämäkin vähän auttaa,kun saa purkaa itseään samassa tilanteessa oleville. Paikallisesta syöpäyhdistyksestä ei oikein ole apua, se ei ole minua varten jostain syystä.

Voimia kuitenkin kaikille !

Maisa

t Maisa

Maisa | 24.3.2010 klo 11:33:28