Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Poissa

Tuntuu ettei ole sanoja,joilla voisin Sinua lohduttaa suuressa surussasi.Lähetän Sinulle lämpöisiä ajatuksia ja halauksen.
Niin nopeasti elämä voi muuttua.Poissa viereltä on rakas ihminen.Menee aikaa,ennenkuin edes voi käsittää sen todellisuuden,että näin kävi.Sitten kun käsittää,ei voi hyväksyä kuolemaa.Suru ja ikävä musertaa alleen.Mutta jossain edessäpäin on se päivä,kun ei satu niin paljon.

Isäpuoleni kuoli haimasyöpään 10/05 viiden viikon sairastamisen jälkeen.Viimeisen elinviikkonsa hän oli saattohoidossa Terhokodissa.Vielä edelleenkin käyn läpi surutyötä.Olen hyväksynyt hänen kuolemansa jollain tasolla.Mutta edelleenkin tunnen katkeruutta,syyllisyyttä ja vihaa ajoittain paljonkin.Ikävä on ehkä kuitenkin se suurin tunne joka tällä hetkellä on.Paljon häntä ajattelen.

Hautajaisjärjestelyissä kannattaa käyttää hautaustoimistoa,jos suinkin mahdollista.Siellä tehdään kaikki mahdollinen puolestasi,jopa perunkirjoitus ym.ym.He myös kuuntelevat toiveesi joita esität käytännön järjestelyistä.
Tokihan kyse on bisneksestä.Itseäni yllätti se kuinka kaikesta laskutettiin "rankemman mukaan".En itse tiennyt sitä mahdollisuutta,että vainaja voidaan pukea omiin vaatteisiin.Niin olisimme tehneetkin.
Meille ystäväni suositteli hautaustoimistoa,jonka tiesi ammattitaitoiseksi.Niinpä ei onneksi tarvinnut kahlata "keltaisia sivuja"ja soitella ja kysellä monesta paikasta.Ei olisi siihen ollut meistä kenelläkään voimia.
Siunaamassa oli perhetuttumme.
Jotenkin sitä hautajaispäivää vaan odotti,että sen saisi vietyä läpi.Muistikuvia ei siitä päivästä juurikaan ole.Ei muuta,kuin se alleenmurertava suru ja kyyneleet.En kiinnittänyt mitään huomiota muihin surijoihin,olin niin käpertynyt itseeni.Valokuvia olen jälkeenpäin katsonut,keitä oli saattamassa,millaista oli muistotilaisuudessa jne.jne.

Aikaa on nyt kulunut.Suru on erilaista,mutta ikävä on olemassa.Ja ne kaikki muistot.Ne kulkee mukana sydämessä.

Jaksamista Sinulle.
Muista pitää huolta itsestäsi.

Kristiina
Kristiina | 29.12.2006 klo 10:51:59