Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Selviytyminen

Hyvä Vaimoke,

Otan osaa suruusi. Sinulla on ollut kovin raskasta miehesi sairauden kanssa ja vielä kaiken kuoleman jälkeisen kaiken paperisodan hoidossa. Lähetän sinulle toivottavasti voimia tuovia ajatuksia.
Hyvä jos tyttäresi on ymmärtäväinen ja suree yhdessä sinun kanssasi isänsä menetystä. Poikasi, vaikka en tiedä hänen ikäänsä, todennäköisesti suree omalla tavallaan, osaamatta purkaa tai näyttää sitä, ehkä suru on niin patoutuneena hänen sisimpäänsä, että hän ei uskalla edes äidille sitä näyttää. Minun lapseni, pojat 10 ja 12 ja tytär 14 v eivät puhu sanaakaan isästään, jonka menettivät syövälle viime kesänä. Suru tulee jonakin päivänä, olen varma siitä.
Älä anna surulle ja ikävälle periksi, sinä jaksat kyllä, ja me kaikki jaksamme!
tuulapirkko | 23.8.2006 klo 14:29:42