Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Äidin poismeno

Minun äitini kuoli vajaa kuukausi sitten. Kaikkein raastavinta on ajatella kaikkea sitä mitä jäi kokematta. Äitini puhui mm. lasten lapsista toivoen että saisi kokea mitä minun mummoni koki meidän kanssamme. Ajattelin myös meidän suhteemme kehittyvän entisestään ja toivoin, että tulevaisuudessa voisimme viettää enemmän aikaa yhdessä matkustellen ja harrastaen. Kukaan ei arvannut kuoleman olevan näin lähellä vaikka tieto syövästä olikin pysäyttävä. Äitini sai paljon aikaan, hän oli energinen tahto ihminen. Siksi onkin vaikea uskoa ja hyväksyä hänen poismenonsa. Hän sanoi vielä viikko ennen kuolemaansa ollessaan jo erittäin heikossa kunnossa että hän on aina meidän kanssamme tapahtui mitä tahansa. Tähän uskon ja toivon. Rakkaus ei katoa koskaan!
lumikki | 23.8.2006 klo 19:42:57