Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: ikävä äitiä

Äitini kuoli 23.4. Terhokodissa päivä ja 1 kk diagnoosin jälkeen. Olin viimeisen vuorokauden hänen luonaan. Olen myös ainoa lapsi ja suru on suuri. Lisäksi on tarve kerrata hetki hetkeltä kuolinpäivän ja sairausajan tapahtumia. Mieheni oli matkoilla, eikä palannut heti äitini kuoltua.Hautajaiset järjestin yksin. Tunnen olevani todella yksin maailmassa, vaikka olen aikuinen. Miten voikin olla niin ikävä. Tulee mietittyä, mitä kaikkea olisi pitänyt tehdä toisin, teinkö tarpeeksi äidin hyväksi ym. Äsken oli 1. oma syntymäpäiväni ilman äitiä. Se oli todella vaikeaa, olin työmatkalla, enkä meinannut millään selvitä siellä tunnemyrskyn keskellä. Usein alkaa itkettää ihan yht äkkiä. Slti uskon: muistoista aika rakentaa lohdutuksen. Äidin ihana henkinen perintö elää. Sain niin paljon, nyt on minun vuoroni olla antavana osapuolena muille, äidin tapaan.
merenneito | 31.10.2006 klo 19:29:17