Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Yleistä syövästä

Re: Mikä merkitys ystävillä on syöpäsairaan elämässä

Moi kaikille!
Kun itse aloin kertoa ystävilleni ja tutuilleni syövästäni, olin jo itse sinut asian kanssa. Olisin silti tarvinnut heitä tueksi itselleni mutta asia kääntyi yleensä toisin päin: ystäväni alkoivat itkemään ja voivottelemaan ja joku kysyi jopa että koska mä sit kuolen... Sain siis olla muutaman viikon tukena ja kriisiapuna ystävilleni vaikka minä olin sairastunut. Se oli kamalaa. En enää juuri ole näiden ihmisten kanssa tekemisissä, en jaksa sitä ainaista surkuttelua ja säälimistä, pärjään paremmin ilman. Yksi ystävistäni on pysynyt rinnallani alusta saakka, ollut aito tuki ja turva. En ikinä unohda sitä hetkeä kun varmistui että mulla on leukemia ja kerroin siitä hennalle. Hän halasi minua kunnolla ja sanoi vain "voi vi**u". Ei mitään turhaa sääliä ja surkuttelua, tiesin että tässä on se mun oikea ystävä joka tukee mun niin kuin mä haluan ja tarviin.
Nykyäänkin tehdään kaikki mahdolliset asiat yhdessä, ja jos mulla on huono päivä, saan rauhassa itkeä ja huutaa,Henna ei säikähdä, on vaan hiljaa ja kuuntelee, silittää hiuksia ja halaa, just niinku pitääkin. Jokaiselle sairaalakäynnille hän tulisi mukaan jos haluaisin, usein olen halunnutkin. Oli hätä mikä tahansa, henna on aina paikalla, enempää en voisi ystävältä pyytää.
Ilman edes yhtä aitoa ystävää olisin luultavasti selvinnyt tästä sairausajastani huonommin, luulen että jokaiselle ystävät tällaisella hetkellä on kullan arvoinen asia. Sellaiset ystävät jotka tukevat niin kuin sinulle on parasta ja täysin varauksetta, ei velvollisuudentunnon tai säälin takia...
Niina82 | 18.7.2007 klo 16:23:06