Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Hoidot ja seuranta

Re: Solusairaus nimeltä myelooma

Kiitos teille ihanille ihmisille, vinkura ja Selina, kun vastasitte näin nopeasti! Teidän vastauksenne, kokemuksenne ja tukenne merkitsee niin paljon, ettette voi ikinä arvatakaan (tai ehkä arvaattekin, kun olette niin kovia itse kokeneet). Luin myös toisen pitkän ketjun ja toivo nousee, kun luin, että osa oli matkustanut kauaskin! Minun tuskaani lisää se, että muutin perheeni kanssa ihan toiselle puolelle maapalloa vain kolme viikkoa sitten. Haluaisin vain olla äitini luona nyt. Äiti on sitä mieltä, että voin olla täällä ja hän aikoo olla luonamme vielä pitkään ja tulla jopa käymään! En toivo mitään muuta sydämestäni niin paljon. (Kirjoitin muuten edelliseen viestiini kerran vahingossa "melanooma", mutta myeloomaa koko ajan tietysti tarkoitin).

Vinkura: äiti saa kerran vuodessa Aclastan (osteoporoosilääke) ja sai tämän vuoden annoksen pari päivää sitten. Kortisonia hän on myös jo saanut ja jotain D:llä alkavaa lääkettä (olisiko sitä samaa, mitä täälläkin palstalla on moni saanut). Äiti on ehkä liian sitkeä ja ottaa nyt sairaalassakin Tramalia ja sanoi, ettei halua vielä sitä huumelääkettä. Kotona hän on ottanut pelkkää panacodia, jonka on vähentänyt alun 5-6 tabusta pelkkään 1-2! Tuntuu uskomattomalta niissä kivuissa. On kyllä mielettömän upeaa kuulla, että jollain on ollut tämä sairaus jo 13 vuotta! Upeaa, että mahtavat ihmiset tekevät työtä tutkimuksen eteen, jotta myelooma saataisiin nitistettyä. Vinkura, asenteesi on ihan mahtava!

Selina: suurensuuret onnittelut, että olet terve!!! Ei hienompaa voi olla! Mahtoi olla ihan hirveää, kun sinulle aikoinaan annettiin elinaikaa vain vähän. Onneksi olet jaksanut taistella! Tämä palsta on paras, mitä olen netistä löytänyt. Täältä koen saavani tietää tämän hetken hoidoista. Jokainen on yksilö ja jokaisen tauti on omanlaisensa, mutta kyllä täältä osviittaa saa.

Olen tänään ollut itkemättä, mutta ihanat viestinne saivat hanat jälleen aukemaan. Kiitos teille ja erinomaista vointia! Nauttikaa kesästä!
tyttärenä | 30.5.2009 klo 17:33:36