Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Hoidot ja seuranta

Re: Solusairaus nimeltä myelooma

Sanonpa, että olisin kuolleitten kirjoisssa ja melkein sen vuoksi olenkin tämän syövän kanssa, jos ja kun diabeetikkona olisin odottelemassa lääkärin ohjeita. Tapaan diabeteslääkärini kerran vuodessa ja hoitajan samoin, muuten olemme sähköpostiyhteydessä. Yritän pitää heidät ajantasalla, missä mennään. Siitä olenkin ollut eniten yllättynyt, että syöpä on tauti, jossa minä olen vain kohteena. Diabeteksessa minä olen samassa tiimissä. Sairauksia hoidetaan eri ideologialla. Täytyy antaa nuoredlle syöpälääkärille tunnustusta rohkaisusta, kun kyselin talidomidin yhteisvaikutuksesta. Sitä ennen olin ollut pelkkä plasmasytooma/myelooma.

Kortisoni/verensokeriasia tuli mieleeni, kun 12 aamusokereilla ei alettu antaa insuliinia ja lääkäri oli paikalla vasta viiden tunnin päästä, kun potilas oli huonovointinen yli 20 sokereilla. Kannattaisiko yksi hoitaja kouluttaa diabetesasioihin?Jos on aamulla 12, oli pohjalla pitkää tai ei, sokerit nousevat kohisten. Kahden tunnin mittausvälillä näkee, mihin suuntaan sokerit ovat menossa, lyhyt vaikuttaa kolme tuntia. Kolme tuntia on kuitenkin liian pitkä väli, koska siihen sattuvat syönnitkin. Suunnasta näkee pitkän ja lyhyen insuliinin yhteisvaikutuksen. Jos insuliinia annetaan vasteen mukaan, ei tule häikkää. Kun lääketieteen koulutuksen saaneet ovat hyviä laskijoita, ei liene vaikeaa tehdä taulukko, josta vähemmän perehtynytkin näkee, paljonko pistetään. Riittävän löysä toteutus antaa turvallisuutta.

Sairaalassa voi mennä piiloon lääkärin selän taakse, elämässä ei. Vai onko tässäkin eri sairauksien itsehoidon ero. Diabeetikko joutuu ottamaan paljon vastuuta itsestään.
vinkura | 4.6.2009 klo 19:13:46