Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Lähipiirissä syöpäpotilas

Re: isän syöpä...

Isän nukkumisen katseleminen on rauhoittavaa. Siinä hän nukkuu niin levollisena. Näin ajattelin tänään kun istuin isäni vieressä sairaalassa. Ei hänestä näy että elämänlanka on lyhentynyt ja viimeiset metrit ovat käsillä. Olen pohtinut samaa kuin sinä: Olisi parempi että kärsimys loppuisi mahdollisimman pian, vaikka kuinka haluaa toivoa ja uskoa että tästä vielä selviää. On tuskallista katsoa kuinka isä kärsii kivuista ja äiti isän kärsimyksen katsomisesta ja tulevaisuuden pelosta. Silti jossain on edelleen toivo. Jos epätoivon hetkelläkin jostain tulee parannus. Kohta isä juoksee jälleen pallon perässä ja nauttii elämästä. En halua liikaa toivoa. Täytyy elää vain hetki kerrallaan.

Kanelineiti | 30.9.2007 klo 07:34:21