Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Lapsellani on syöpä
Re: Milloin sitä ei ole enää syöpälapsen äiti?
Heippa! Et varmaan mikään poikkeus ole, kun ei sinua pelota. Meillä tosiaan tulee 1 v 4 kk:tta allogeenisesta kantasolusiirrosta, joka tehtiin AML:n vuoksi.(Ehti saada 5 hoitojaksoa ennen siirtoa). Noin vuosi sitten kun olimme kotiutuneet 3,5 kk:tta kestäneen yhtäjaksoisen sairaalaturneen jälkeen, elämä oli niin ihanaa, helppoa ja kaikki tuntui olevan mahdollista. Tuntui kuin olisimme päässeet vapauteen ja niinhän me tavallaan pääsimmekin, pois sairaalan ja sairauden kahleista. Toki silloin rajoituksia oli ruokavalion ja infektiovaaran vuoksi enemmän kuin nyt. Oli kuitenkin ihana kesä ja kontrolleja turvallisti vielä parin viikon välein. Pikkuhiljaa kontrollit ja rajoitukset vähenivät ja elämä saavutti lähes normaalit uumat. En myöskään ajatellut juurikaan mitään ikävää, eikä pelottanut. Sen miksi nyt asioita käyn melko paljonkin läpi on tehnyt aika. Sairaalassa opitusta laitostumisesta kasvoi irti. On löytynyt uskallus käydä asioita läpi. Kesäkuusta 05 asti meillä elettiin hetki kerrallaan ja seuraavaa päivää ei oikein voinut funtsata. Ja minkä taakseen jättää sen edestään löytää ja niin siinä ainakin minulle kävi. Luulen, että minun on vaan jossain vaiheessa se kaikki käytävä läpi. Sekin olisi aika pelottavaa, jos en kävisi. Onhan se kaikki tapahtunut meille, paljon isoja, kipeitä asioita. Oireileehan ihmiset paljon pienemmästäkin. Uusimispelotkin ovat tulleet tässä ajan saatossa ja etenkin silloin, jos on jostain tutusta lapsesta kuullut ikäviä uutisia. Toki tässä kokoajan eteenpäin mennään ja eletään normaalisti. Meillä ainoa rajoite taitaa olla uimahalli enään ja tietysti ulkomaan matkat. Lapsi on ollut kevätlukukauden koulussa normaalisti.Se on kyllä tosi, että turha murehtia asioita etukäteen. Minun kohdalla se on helpommin sanottu kuin tehty, mutta yritän toki tehdä töitä sen eteen ja yrittää pitäytyä tosiasioissa, se on tavoitteena. Olisi kiva saada aiheesta mielipiteitä sellaisilta, joiden hoitojen lopetuksesta on jo vuosia. Hyvää lauantai-illan jatkoa kaikille ja ajatukset pois sairauksista ja jännäämään euroviisuja:)
- Re: Milloin sitä ei ole enää syöpälapsen äiti?granu