Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: Kohtusyöpä äidillä

Uutta tietoa äidistä. Soittelin itse syöpäpolille, kun en äidiltä itseltään saanut oikein selviä vastauksia siihen, että mikä se hänen tilanteensa nyt oikein on. Äiti taitaa pitää minua enemmänkin 15-vuotiaana kuin lähemmäs 50-vuotiaana :).

No tilanne on kuitenkin ilmeisesti pahempi kuin mitä äiti on antanut minun ymmärtää. Äiti itse on puhunut koko ajan vain yhdestä metarista, mutta todellisuudessa niitä onkin kolme: kaksi vasemmassa ja yksi oikeassa keuhkossa. Hyvä uutinen on se, että suurin pesäke on reagoinut hoitoon ja pienentynyt selvästi. Kaksi muuta on pysynyt ennallaan. Laadultaan äidin syöpä on kuulemma ärhäkkää laatua. Graduksia en älynnyt säikähdykseltäni edes kysellä.

Tämä on nyt sitten kuulemma vain enemmänkin viivytystaistelua tämä hoito. Sairaanhoitaja kertoi, että vaikka nämä keuhkometarit nyt saataisiinkin kuriin, on taudilla taipumus pulpahtaa esiin sitten ennemmin tai myöhemmin jossakin muualla. Jotenkin sitä vain yritti itselleen uskotella, että tämä voisi olla vielä parannettavissa.

Äiti on kestänyt hoidot yllättävänkin hyvin, ei suurempia pahoinvointeja tai väsymystäkään. Tukka on tietenkin lähtenyt ja luusto- ja lihaskivut ovat aika kovat ensimmäisen viikon ajan tiputuksen jälkeen, mutta muuten sytojen välit ovat menneet aika hyvin. Mieliala tietysti vaihtelee, toiveikkaasta taistelumielialasta hautajaisten suunnitteluun, mutta se on totta kai ymmärrettävää tässä tilanteessa. Nyt on neljä sytostaattikertaa takana, kaksi edessä ja sitten taas kuulemma tarkistellaan keuhkojen tilannetta ja tehdään suunnitelmat eteenpäin.

Itsellä on jotenkin turta olo nyt. Nyt on kai sitten ennemmin tai myöhemmin edessä se sama mikä käytiin läpi jo isän kohdalla eli voimattomana sivusta katseleminen kun toinen tekee kuolemaa ja kuihtuu pois. Silloin kun isää saateltiin meitä oli kuitenkin kaksi jakamassa taakkaa, mutta nyt pitäisi itselle saada kasatuksi voimia tehdä se yksin. Toivottavasti se aika on kuinkin vielä kaukana edessä päin ja äidille riittäisi vielä hyviä päiviä.
Harakka | 1.11.2010 klo 09:39:38