Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Syksyn pimeät - ahdistuksen tiukassa otteessa

Päivi <3

Lämmin osanottoni!
Ikävä ja tuska yhdistävät meidät kaikki rakkaitamme kaipaavat.
Minä kaipaan niin pienintäni,iltatähteämme,joka lensikin taivaalle tähtenä tuikkimaan.
Pinja on ollut jo yli vuoden meiltä pois ja ikävä on yhä niin kova.Isot siskot ja veli käyvät tuskasta menetystään nyt uudella tavallaläpi,kun me vanhemmat olemme edes vähän vahvempia.Masennuslääkkeitä joutuu aikuistuva tyttöseni syömään,surua ei muuten jaksa työstää.

Meidän Pinskumme leukemia huomattiin Kys:issä,Kuopiossa kesälomallamme kotikonnuilla ollessamme.Kiireesti ambulanssilla Helsinkiin ja meille vakuutettiin,kuinka tyttö selviää.Vaikka hänellä todettiinkin AML-aikuisten versio leukemiasta.Sytostaatit aloitettiin 8.8 ma ja heti lapsen kunto romahti.Verenmyrkytystä ei saatu kuriin ja hän alkoi vuotaa sisäisesti.

Pinjan sydän pysähtyi verensiirtotilanteessa minun silmieni alla...Pieni käsi raukesi kädestäni ja sitten jouduin siirtymään elvytyksen alta odottamaan muualle.
Massiivisen verenvuodon ja kaulan ja pään rajun turpoamisen vuoksi,Pinjan aivot kuolivat ensin ja sitten lapsemme päästettiin menemään epätoivoisen elvytystaistelun päätyttyä kuolemaan.

Torstaista,toivon päivästä tuli meille epätoivon ja kuoleman päivä...

Kuinka olisin halunnut kuolla puolestaan...

Nyt on meidän jaksettava rakentaa uutta,erilaista elämää ilman Pinjaa.Hän on sydämessämme ja muistoissamme,puheissamme päivittäin,mutta läsnä hän ei voi olla kuten ennen.
Se satuttaa.Kuten sinuakin,kun on yritettävä jaksaa lasten kanssa.Lohdutettava,kun itse tarvitsisit suurta syliä...

Itse en ole kokenut puolison menetystä,joten en voi sanoa tietäväni miltä sinusta tuntuu,mutta
surusta,kuumista kaipuun kyynelistä tiedän...
Sinulle pyydän Taivaan Isän lohdullista ja kaiken keskellä rauhaa ja voimaa antavaa sylihoivaa...
Sen turvin me olemme yhä hengissä.

Iltarukouksissa sinut ja lapsesi siunaten <3
Pinjaenkelin äiti,Marju

pinjaenkeli | 2.10.2006 klo 23:04:05