Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Äidin poismeno

Olen jo jonkin aikaa aikonut etsiä sivun minne voisin kirjoittaa tuntemuksiani tässä suuressa surussa. Äitini nukkui pois 30. maaliskuuta ja jotenkin kaikki tuntuu yhä niin epätodelliselta. Äiti lähti sairastettuaan kahden vuoden ajan paksusuolisyöpää, hän oli niin hyvävointinen peruskunnoltaan koko sairastamisen ajan. Tottakai hoidot saivat äidin voimaan huonosti mutta aina kun pahimmat päivät olivat ohi hän oli taas reippaasti lenkillä ja iloisena. Muistan niin elävästi tammikuun viimeisen päivän kun vietimme esikoisemme ristiäisiä, äiti oli kanssamme ja niin ihanana! Äitiä on niin kauhea ikävä. Tuntuu niin väärältä menettää kaikista rakkain ihminen näin aikaisin. Itse olen vasta 22v ja äitini ehti täyttää juuri 50v. En oikein osaa pukea ajatuksiani sanoiksi, varmasti te muut läheisen menettäneet ymmärrätte senkin. Tätä kirjoittaessa vain murtuu itsekin ja ei enää tiedäkään mitä kirjoittaa. Tänä aamuna heräsin tavallista aikaisemmin ja ennen kun näin heräsin soitin äidille. Äiti heräsi aina aikaisin ja monet kerrat aamulla höpöttelimme. Nyt kun oma pikkuinen nukkuu suloisen näköisenä niin en haluaisi mitään muuta enemmän kuin soittaa äidille ja kertoa kuinka paljon rakastankaan häntä ja tuota ihanaa pikkuista. Kai tämä olo helpottaa, ajan myötä varmaankin, muistoista äiti ei koskaan lähde. En lukenut teidän muiden kirjoituksia vielä, mutta toivotan teille kaikille paljon voimia surussanne ja nauttikaa kesästä!
soleil | 13.6.2006 klo 07:59:20