Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: Työnteosta sytostaattihoitojen ja sädehoidon aikana

Hei,
kyllä tuo työssä jaksaminen on niin yksilöllistä ja osittain riippuu varmaan saaduista hoidoistakin. Itselläni alkoivat sytot 25.1.07 ja aloitin vielä uuden työnkin 2.1.07. Kovasti yritin miettiä erilaisia vaihtoehtoja työssä selviytymiseen (mm. osa-aikainen sirasloma joka ei kuitenkaan kohdallani mahdollinen sairauslomaa edeltävän äitiysloman johdota). Pidin auki mahdollisuutta että ensimmäisen viikon jälkeen hoidosta toivuttuani (?) olisin ollut kykenevä töitä tekemään, koin että se olisi varmaan ollut henkisesti terapeuttista. Vaan kun ensimmäisen syton (doketakselia) sain torstaina niin seuraavana maanantaina olo oli kuin a-viruksen kourissa kuitenkin ilman kuumetta, vatsaa korvensi kamalasti, suu oli tulessa ja 10 aftaa kehittymässä, pyörrytti ja heikotti, vatsa aivan vesiripulilla ja mitähän muuta mukavaa, aika kulltaa muistot mutta summasummarum: töitä en ajatellut enää yhtään!
Otin suosiolla seuraavan lääkärikäynnin yhteydessä sen sairasloman jota minulle oli jo ensimmäisellä kerralla ehdotettu mutta halusin ensin katsoa millaiset sivuoireet kokisin. Ja korostan että minulla ne oli melkos rankat, ei pidä pelästyä siitä, ueimmilla ei varmastikaan tule yhtä rankkana ja kuten sanottu, on ihmisiä jotka saavat saman hoidon ja käyvät silti töissä. Minä en jaksanut osallistua viikko hoitojen jälkeen mitenkään edes lasten hoitoon, meni ihan sängyssä maatessa. Onneksi on hyvät tukijoukot, oikein kullankaallit, sen olemme tulleet huomaamaan.

Kaipa se lisäksi on työn laadustakin kiinni. Itselläni ei tosiaankaan ole fyysisesti rankka työ kun olen henkisen työn tekijä mutta juuri tuon henkisen kuormittavuuden vuoksi en kykenisi tekemään työtäni vaikka fyysisesti jaksaisinkin töissä olla. Mutta ymmärrän kyllä yrittäjävanhempieni tyttärenä että yrittäjän sosiaaliedut on toista luokkaa kuin palkollisen joten sitäkin joutuu pohtimaan toisesta näkökulmasta.
Sairaslomani jatkui pienen työssäolokatkon jälkeen 25.1. joten nyt on jo pieni palkka pienentynyt 20% ja josain vaiheessa pienenee vielä 40% täyspalkasta mutta minkäs teet, ei tämä oma valinta ole....

Toivon tosiaan Ksantippa (olikohan se nimesi, en enää muista...;)) että pääsisit hoitojen aikaan työskentelemään jos se on harras toiveesi ja selviäisit mahdollisimman pienillä sivuvaikutuksilla! Sitähän me kaikki toki haluamme mutta eihän se aina niin mene kuten täällä palstoilla hyvin voi todeta. Toisaalta voisi ajatella ehkä pientä valikoitumista tässä porukassa eli ne jotka pystyvät työelämään hoitojen aikaan eivät ole töiltään ehtineet addiktoitua tähän keskustelupalstaan?;))
Päivä kerrallaan | 25.4.2007 klo 20:29:31