Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: TRAM-korjausleikkauksen jälkeen

Liityin joukkoonne uutena ja kerron mitä mulle tehty ja miten käynyt. Mulle tehtiin molemmat rinnat 03/2008 TRAM- tekniikalla samalla kertaa siispä.2004 kesällä oli poistettu vasen rinta syövän takia ja 11/2007 poistettiin ennaltaehkäisevästi oikea rinta perinnöllisen geeni tekijän vuoksi. Terveessä rinnassa oli ajatus säästää iho jota piti myös venyttää ennen korjausleikkausta.Ei mennyt niin kuin oli suunniteltu toinen päivä kun leikattiin ja neljäs päivä avattiin siteitä niin todettiin rintaan tulleen kuolion, joka piti leikata sitten seuraavana päivänä,se siitä ihon säästämisestä.Kudosvenytin jätettiin paikoilleen, venyttään päästiin 1/2008. 3/2008 oli sitten vuorossa korjausleikkaus,joka meni hyvin kesti peräti 8 tuntia viiden kirurgin voimin. Alku näytti hyvältä,lähdin toipumaan ja pääsin liikkumaan osastolla vaikka olin hyvin kipeä ja väsynyt,hb putosi alas. Yhdeksäntenä päivänä leikkauksesta piti päästä kotio, niin aamuyöstä alkoi olemaan kipuja ja jouduin pyytämään ylimääräistä lääkettä. Labrat otettiin ja tulokset tuli ja crp oli lähes 200. Selvisi, että vatsa tulehtunut ja aloitettiin suoneen antibiootti. Parin päivän päästä vaihdettiin toiseen antib.,koska crp jatkoi nousuaan oli jo yli 300. Sitten alkoi vähitellen arvot laskea ja vatsan kipu hellittää. Nestettä jouduttiin poistamaan ja laittamaan uudestaan treenit. Yhtenä aamuna sitten kainalo tuntui märältä ja eikös toinen rinta oli myös tulehtuntut ja sieltä tuli parina päivänä aivan mielettömästi mätää. Iski pelko, että menetän koko rinnan, mutta en menettänyt. Näitä tulehduksia ja haavoja hoidettiin osastolla sitten peräti kolme viikkoa jonka jälkeen pääsin kotio. Kotiin mukaan sain veilä kahta voimakasta antibioottia. Voimat oli täysin hävinnyt jonnekkin jo tässä vaiheessa. Tulehdukset parani lopulta, mutta vatsalla haava ei tahtonut mennä muutamasta kohtaa kiinni ja samoin napa ei parantunut. Navan kanssa taistelin sitten koko kesän,siinä oli yksi kohta joka ei millään mennyt umpeen ja se jouduttiinkin sitten 7/2008 leikkaamaan. Tässä vaiheessa ajattelin;jihuu pääsen vielä järveen tänä kesänä. Toiveet kariutui parin päivän päästä, kun jouduin osastolle antibiootti tiputukseen tulehduksen vuoksi. Tulehdus oli nytkin niin paha, että napa jouduttiin avaamaan ja avohoidossa paranneltiin. Ja aivan elokuun viimesinä päivinä meni sitten kiinni. Tosin vieläkin on hyvin ohut iho osittain.Itse asiassa tänään laitoin haavanhoito tarpeet näkyviltä pois, missä ne oli ollut huhtikuun alusta asti.Mutta haavat parani vaikka on kysynyt kärsivällisyyttä eli kyllä ne teillä muillakin paranee.Ei näin paljon ikävyyksiä monelle satu ja koska näistäkin selviää niin kyllä sitä haavoista selviää. Jos olisin tiennyt etukäteen mitä edessä on olisin miettinyt leikkausta varmasti useampaan otteeseen ja olisi ehkä jäänyt väliin. Nyt mulla on kuitenkin rinnat ja proteeseja en tarvitse. Nyt on mietinnässä nännien teko. Sitä vaan miettii tulehtuuko nekin ja miten yleensä paranee.Tehdäänkö kielekkeellä vai pelkästään tatuoimalla vai tehdäänkö ollenkaan. Miten teille on tehty ja onko tulos hyvä ?
Sinä joka kenties luit tämän ja mietit vasta leikkausta niin ota huomioon, että tämä on vain yksi monista kertomuksista. Ja muista lopullinen päätös on aina sinun omasi. Elämää on ennen ja jälkeen korjausleikkauksen kaikesta huolimatta!
mummotauti | 9.9.2008 klo 17:08:46