Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Miesten syövät

Re: keuhkosyöpä

Hei!

Hoitojen alussa minun äitini oli myös kovin huonossa kunnossa. Ei pystynyt edes puhumaan hengästymättä, puhelimessa puheesta ei meinannut saada selvää. Sairaalassa ollessaan äiti ei suostunut syömään juuri mitään, paino laski kovasti. Oli hirveä käydä katsomassa niin sairasta rakasta voimatta tehdä mitään. Näin jälkeenpäin lääkäri on todennut, että nuo tosi voimakkaat oireet eivät varsinaisesti johtuneet syövästä, vaan jonkinmoisesta keuhkokuumeesta. Ja keuhkosyöpää sairastavalle ihmiselle keuhkokuume voi olla hyvin kohtalokas. Sairaalasta jo kyseltiin kenelle voi soittaa vaikka keskellä yötä, jos hätä tulee.

Jotenkin äiti vaan tsemppasi ja kotiin päästyään ilmeisesti pakottamalla pakotti itsensä syömään. Tosin, nytkin, kun äiti on saanut solumyrkkyä, ei ruoka tahdo oikein maistua. Myrkky vaikuttaa äidillä etenkin ennestään herkkään mahaan. Ja väsynyt äiti on myös. Välillä ei muuta teekään kuin nukkuu. Varsinkin, jos hemoglobiini on kovin alhaalla niinkuin nyt. Välillä veriarvojen ollessa paremmat, äiti on jaksanut käydä kävelyllä ja puuhastella jotain pientä.

Sama syöpä voi tosiaan eri ihmisillä reagoida hyvinkin eri tavalla hoitoihin. Meillä äidille ei ole annettu sädehoitoa lainkaan. Miksiköhän? Uskon, että meidän tapauksessa äiti jaksaa ja sinnittelee nähdäkseen tulevan lapsenlapsensa. On jotain mitä odottaa. Laskettu aika (huhtikuun lopulla) lähestyy ja pelottaa mitä sitten tapahtuu. Lakkaako äiti taistelemasta. Voittaako väsymys.

Välillä väsymys voittaa minutkin. On päiviä, jolloin kyyneleet tulevat silmiin eikä niille tule loppua ollenkaan.
tyttönen | 19.3.2007 klo 12:15:05