Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Sururyhmä
Re: Millaiset olivat viimeiset päivät? Entä lähtö?
Hei. Äidin kuolemasta on kohta vuosi. Vajaa viikko ennen kuolemaansa käytimme äitiä vielä kotona. Silloin äiti oli jo halvaantunut, mutta pää toimi moitteettomasti. Äiti jaksoi osallistua keskusteluihin ja nauraa. Yritimme sisareni kanssa keittiössä kuiskutella ruokahommista, mutta kyllä äiti kuuli ja neuvojansa vielä huuteli.Äiti oli mieleltään melko virkeä ja jopa pirteä, oma nauravainen itsensä melko pitkään. Kolme-neljä päivää ennen kuolemaansa, kotona käynnin jälkeen, hän kuitenkin antoi periksi. Viimeisinä päivinä äiti ei enää jutellut, ja tuntui, ettei häntä enää mikään kiinnostanut. Ehkä kaikki liikenevä energia meni oman olon käsittelyyn.
Äidin viimeisenä elon päivänä kävin päivällä häntä syöttämässä. Epätoivo meinasi iskeä, kun en saanut juuri yhtään ruokaa menemään alas. Äiti vain voihki ja huokaili. Kyselin tahtoisiko hän että soittaisin isälle, jotta hän tulisi aiemmin, mutta en ymmärtänyt äitiä. Tuntuu, että suorastaan pakenin paikalta, kun en tiennyt mitä tehdä äidin oloa helpottaakseni. Olimme lähdössä ystävieni luokse kylään noin puolentoistatunnin ajomatkan päähän, eikä mielessä käynytkään, että meno pitäisi ehkä perua.
Illalla äidille nousi kuume. Isä lähti yöksi äidin luokse sairaalaan. Sisareni soitti aamuyöllä, että hänkin menee sinne. Mekin lähdimme mieheni kanssa ajamaan kotiin.
Ehdin äidin luokse. Äiti kuoli sunnuntai-aamuna noin vartin yli kuusi. Äiti nukkui melko rauahallisesti, vaikkakin hengitys kuulosti työläältä. Ehkä kuuden maissa äiti avasi silmänsä. Uskon, että hän ymmärsi meidän olevan siellä ja näki meidät. Minä hymyilin äidille, mikä on jälkikäteen tuntunut kovin typerälle. Mutta kai minä tahdoin lähinnä rauhoitella äitiä. "Ei tässä ole mitään hätää." Sitten äiti haukkoi muutaman kerran henkeään ja lakkasi olemasta.
Sen jälkeen tuli hiljaisuus. En vieläkään tahdo käsittää kaikkea sitä.
- Re: Millaiset olivat viimeiset päivät? Entä lähtö?Hope_m