Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Äiti, vilkuta minulle

Jännä juttu, mutta myös mulle on sattunut kummallisia asioita. En ole juuri jutellut niistä. Helpompi vain olla hiljaa ja ihmetellä.

Ne asiat ovat jotain tuulahduksia juuri tai lapsen näkemiä VALOJA pimeässä täällä kotona. Lapsi on sen tyyppinen, ettei milloinkaan narraa, joten säikähdin oikeasti kun se itki eräänä iltana nähneensä edelläni valohahmon. Olin menossa lapsen luo ja silloin hän sen näki. En ole keksinyt asialle selitystä. Olen toivonut että se olisi äiti.

Haudalla käyn minäkin jatkuvasti. En voi olla käymättä. Syksyn kylminä öinä haluan sytyttää kynttilän pimeyteen. Äidille.

Voimia kaikille!
Maama | 5.10.2007 klo 23:32:50