Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Sururyhmä

Re: Priorisoinnin uhrit

Uskon sinua.
Valitettavasti, ja samalla toivottavasti lohduksesi, minä kerron, kuten varmaan ehkä tietänetkin, että et ole asiasi kanssa yksin. Monet ovat huomanneet epäkohdat terveydenhuoltojärjestelmässämme nimen omaan tietysti, kuten Sinäkin; juuri kokemuksen kautta. Olen myös henkilökohtaisesti törmännyt samanlaiseen kovuuteen ja epäkohtiin terveyden huollossamme. Tiedän, että puhut asiaa.Olen myös itse hoitaja, kolleegasi. Toivoisin, että päättäjät heräisivät ja tekisivät jotain järkevää hoitajien vähyyden suhteen. Samalla toivoisin, että hoidon laadun tilaa pidettäisiin yllä ja ennen kaikkea nostettaisiin, niin etteivät sairaat ihmiset ja heidän omaisensa joutuisi vaatimaan ja taistelemaan saadakseen asianmukaista hoitoa ja kohtelua. Sairaana ja läheisen sairastuttua ihminen on herkimmillään ja heikoimmillaan ja silloin kaikki mahdolliset voimavarat olisi pystyttävä kohdistamaan paranemiseen ja parantamiseen, eikä taisteluun siitä, että asianmukainen hoito saadaan. Kaiken ikäiset ihmiset ovat yhtä tärkeitä, eikä potilasta missään nimeissä saisi jättää heitteille ja hoidotta oli kyseessä sitten vauva tai vanhus. Vaikka päätöksiä maamme asioista tehdäänkin useimmiten suht'koht terveinä ja elinvoimaisina, täytyisi ja TÄYTYY pitää mielessä, että jokainen meistä, niin päättäjätkin ja tällä hetkellä elämänsä kunnossa olevat voivat sairastua koska vain itsekin ja ainakin kaikki vanhenemme. Yhteiskunnan voima on siinä, miten se palvelee heikoimpia ja sen vuoksi haastaisin ilomielin kaikki tarkastelemaan ja parantamaan maamme piileviä epäkohtia, joista mielestäni mm. kokemuksesi kertoo kovaa tekstiään.
Minusta on kuitenkin äärimmäisen rohkeaa ja ihailtavaa, että on sellaisia ihmisiä kuin Sinä, joka oman surunsa keskeltäkin jaksaa puhua oikeudenmukaisuuden ja arvojensa puolesta! Ajatus, ja se, että se lausutaan ääneenon kaikkien suurten tapahtumien ja tekojen peruskivenä. Siksi olen iloinen, että surusi keskeltä pyörität kiveä muiden sydämeltä.
Toivon sinulle voimaa surussasi ja toivon, että raskaista kokemuksistasi huolimatta, saat voimaa tiedosta, että teit isäsi eteen parhaasi ja uskon, että väärin kohdeltunakin, hänellä oli joka tapauksessa suurena helpotuksena Sinun tukesi.
Mikä onni, että hänellä oli Sinut.
Kirjoittamalla kokemuksestasi annat vielä varmasti voimia monelle. Sillä heikoimmaksi ihminen tulee silloin, kun hän tuntee olevansa yksin jonkun asian kanssa.
Toivon sinulle voimia ja toivon, että säilytät rohkean valonkantajan asenteesi elämässäsi.
Punainen | 2.8.2008 klo 03:33:00