Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Hoidot ja seuranta

Re: Uusiutunut Myelooma

Hei,

Äidilleni tehtiin autologinen kantasolusiirto 2 vuotta sitten TYKSissä. Kantasolujen keräys meni hyvin, samoin itse siirto.

Tämä on nyt omaisen silmin kerrottua, äitini varmaan kertoisi hieman erilaisen version tapahtuneesta ja tunteista... Itse pelkäsin ja jännitin kovasti tuota kantasolusiirtoa ja olin lukenut kaiken mahdollisen siirrosta. No sitten kun äidin kohdalla tämä tuli ajankohtaiseksi, niin asiat vaan etenivät omalla painollaan. Itse sytostaattihan on hurjan voimakas ja kantasolujen palautuksen jälkeen eristyshuone haisee aika hurjalta, kun kantasolujen pakastuksessa käytettävä säilöntäaine haisee pahalta. No hajuhaitat poistuivat muutamassa päivässä. Äidin vointi kantasolujen palautuksen jälkeen oli hyvä muutaman päivän, kunnes alkoi sytostaattien sivuvaikutus. Ripuli ja äidin kohdalla vaikea kipu koko ruoansulatuskanavassa. 3 päivän ajan äidille annettiin ruokaa tiputuksena, kun jo pelkkä veden nieleminenkin sattui hurjasti. Tätä vaikeaa vaihetta siis kesti 4 päivää - ei sen kauemmin. Sitten kun neutrofilit alkoivat pikkuhiljaa nousta, niin olokin parani ihan silmissä. Ripuli jatkui edelleen noin 2 viikkoa... Päivättäin odotettiin veriarvojen nousua ja hoitajat sekä lääkärit jaksoivat lohduttaa, että kyllä ne arvot siitä normalisoituu... ja niin tapahtuikin äidin kohdalla. Trombosytit nousi perässä hitaasti, mutta kyllä nekin sieltä muutaman tankkauksen jälkeen pääsivät nousuun.

Kaiken kaikkiaan äiti oli eristksessä 3 viikkoa. Hän jakoi eristyshuoneen toisen myeloomapotilaan kanssa, mikä sinäänsä oli hyvä asia. Me omaiset kävimme äitiä päivittäin katsomassa muutaman tunnin ajan - ei hän sen kauempaa siinä pahimmassa vaiheessa jaksanutkaan. Sitten kun äidin olo alkoi parantua, vierailuajatkin pitenivät... Vein kaikenlaista ruokaa äidille, mutta mikään ei oikein tuntunut maistuvan ja pieneksi ongelmaksi muodostuikin painonlasku, mutta kyllä se ruokahalu sieltä palasi :) Itse soitin usein osastolle ja juttelin sekä hoitajien että lääkäreiden kanssa äidin voinnista, varsinkin kaikkein huonompien päivien kohdalla. Ihania olivat kaikki hoitajat ja lääkärit.

Näin jälkeen päin tuo kantasolusiirto omista kantasoluista ei ollut niin vaikea, mitä aluksi pelkäsi. Kaikki meni niin todella hyvin äidin kohdalla, vaikka ihan täydellistä hoitovastetta ei saavutettukaan. 2 vuotta on mennyt kuitenkin remissiossa. Toki selkä, jossa suurin vaurio oli, kipeytyy edelleen, mutta äiti on oppinut elämään tämän kanssa - nyt ilman särkyläkkeitä.

Pakkasessa on vielä kantasoluja toista siirtoa varten, mutta toivottavasti niitä ei tarvitse käyttää vaan remissio saa jatkua pitkään.

Toivon kaikkea hyvä teille kaikille palstalaisille ja kuten Aarsu aina muistaa sanoa, että huominen on parempi päivä - siitä pidetään kiinni!
Linnu | 18.11.2007 klo 21:02:29