Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Lähipiirissä syöpäpotilas

Re: akuutti haimasyöpä

Olen tullut itse pikku hiljaa siihen tulokseen, että niin kauan kun potilas itse jaksaa pitää elämänhalua yllä, niin potilaan elämänlaatukin on parempaa. Vakava sairaus masentaa väkisinkin. Jos sinun miehesi on päättänyt jäädä sängylle makaamaan, niin sinunkaan lohdutus, tuki, uurastus ja voimavarat eivät riitä pitämään elämänhalua ja toivoa yllä. Se on surullista. Siksi olisi tärkeää, että jaksaisit pitää huolta itsestäsi ja hoitaa itseäsi.
Olen itse käynyt ammattiauttajan vastaanotolla koko läheiseni sairausprosessin ajan. Olen purkanut siellä niitä ajatuksia, joita en ole uskaltanut puolisoni tai muiden läheisten kuulleen sanoa ääneen. Psykologihan on kuuntelija ennen kaikkea ja ohjaa keskustelua. Yritän sillä välttää masennusta ja on se kaiketi auttanutkin.
Itsellä ei tahdo jäädä omaa aikaa enää ollenkaan , kun perheen kaikki kotityöt jää minun ja lasten harteille. Mutta olen "päättänyt", että esim. syksyn pihatyöt on nyt sitä minun omaa aikaa. Sillä muuta vaihtoehtoa ei ole, on vaan sopeuduttava. Joskus haluttaisi sääliä itseä, mutta mitä sekään auttaa, ei mitään. Olo on entistä huonompi sen jälkeen. On vaan elettävä päivä kerrallaan. Löydettävä niitä iloisia ja nautittavia hetkiä äärettömän pienistä, jopa mitättömistä ja huomaamattomista asioista.
Koeta jaksaa.
suvi06 | 17.10.2006 klo 08:18:49