Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: Mun tarina

Kiitos toukokuu6 ja Santeri viesteistä :)
Paljon ollaan saatu apua,kunnastakin saatiin kodinhoitaja kotiin siksi aikaa kun mies töis(kepit mullakin) auttamaan ruuanlaitos ja lastenhoidos. Ja maksuskin tulivat vastaan ja ihan kohtuu hinnan nyt maksetaan. Ittelle ollu aika vaikia hyväksyä että en pärjää ilman toisten apua kun tottunu pyörittämään huushollia itte ja ollu vähän sellanen kyllämäpärjäänyksin-asenne. No kaikkeen tottuu ja sama kai se on kuka meillä siivoo :)
Psykologin sain heti kun tämä kaikki tuli ilmi ja oon siälä käyny säännöllisesti 3vkon välein vaikka nyt on ihan hyvä olla ja suht seesteinen mielikin. Kiva silti purkaa tuntojaan jollekkin ulkopuoliselle ja mun psykologi on aivan ihana ihminen.
Sen vammaistuen mäkin saan mutta saman oon huomannu että itte saa olla kyllä asialla että saa mitä kuuluu,kaikkea ei "tuputeta" todellakaan.
Pienet lapset pitää ainakin hyvin arjes mukana ja ovat niin voimaa antavia. Niitten vuoksi jaksaa harmaimpinakin päivinä.
Toisinaan sitten käy toisinpäin jos kaikilla tinttapäivä ja mikäään ei oo hyvin niin huomaa että ittelläkin pinna palaa helpommin..No sitä se tais olla ennen tautiakin :)

Onneksi silti pääsen kävelemään omin avuin vaikkakin keppien kans mutta silti eteenpäin mennään ja oisko tiputettava luulääke sitte vähän auttanu kun ei ainakaan niin kipiä oo enää.

Nyt odottelen että saan sen silikoonisen proteesin tämän pumpulisen tilalle. 21 päivä olis tarkotus saada kun meen tiputukseen samalla. Voin tunkia tämän pumpulitissin vaikka tyynyn täytteeksi :)
Millivanilli | 12.1.2008 klo 19:19:35