Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: Mun tarina

Toivon todella sydämestäni parempaa alkanutta vuotta ja jaksamista sinulle ja perheellesi! Olen munasarjasyöpäpotilas, tällä hetkellä ei ole mitään (toivottavasti). 35-vuotias tyttäreni kuoli vuosi sitten sappirakon syöpään sairastettuaaan vain kolme kuukautta. Häneltä jäi miehen lisäksi 4 ja 1,5-vuotiaat lapset. Tyttäreni kävi lääkärissä ylävatsavaivojen takia, mutta niitä ei tutkittu, sanottiin vain, että se on stressistä johtuvaa. Sitäkin kun oli työn ja kahden pienen lapsen takia. Kuukauden päästä oli jo myöhäistä. Tyly diagnoosi: elinaikaa 2-3 kuukautta. Mikä shokki koko suvulle!
Lapsille yritettiin pitää elämä ns. normaalina, mutta vaistoavathan he että jokin ei ole kohdallaan. Muistan kuinka lapsenlapsi kysyi minulta kahden ollessamme: Mikä äitillä on? En heti tiennyt mitä vastata, kun en tiennyt vielä mitä vanhemmat olivat kertonee hänelle. Tyttäreni keskeytti tilanteen selittämällä jotain äidin vatsataudista. Lasten tilanteesta saatiin neuvoja psykologilta ja tyttären mies myös sai keskusteluapua.
Kaikki mahdollinen apu kannattaa ottaa vastaan, mutta todellakin itse pitää olla aika aktiivinen niiden löytämisessä.
Kaikkea hyvää teille ja jaksamista!
Martuuli | 13.1.2008 klo 11:34:43