Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: Nyt en jaksa.

Tiedän Toukokuu tuon syyllisyyden tunteen. 80% päivästä ajattelen, että olen vakavasti sairas ja
teen kaikkeni, että saan elää ja mitä nyt yhdestä riippurinnasta ja kampaajallakin pitää käydä joka
kuukausi, ihmisiä kuolee nälkään ym., mutta sitten tulee se romahdus, suru, kateus, viha…ajatus kuolemasta. En
koskaan voi hyväksyä näitä muutoksia itsessäni, ellen nyt anna tälle surulle tilaa mielessäni.
Me naiset olemme niin erilaisia, minulle rinnasta, hiuksista, kivuttomasta kehosta, työstä luopuminen
on kova paikka, eikä se tarkoita sitä, että elämässäni arvot eivät olisi kohdallaan.
Olen nähnyt paljon unia saatuani tietää syövästäni ja aika monesti olen herännyt unesta itkuuni ja
tuo unessa itkeminen on ollut paljon lohduttavampaa itkua kuin valvetila itkuni.
Uskon, että tälle surulle minun on annettava oma tila, jotta voin hyväksyä tämän uuden tulevan itseni.

Lämmin hali sinulle,

t. Kissa
Kissa | 15.11.2007 klo 23:05:54