Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: Nyt en jaksa.

Hei!

Minulle ovat vaikeimpia asioita ne, jotka tavallaan konkretisoivat sairauteni. Turvotusten takia olen joutunut käyttämään tukipuseroa, joka ensimmäisinä päivinä aiheutti minulle miltei paniikkikohtauksia; tunsin, että tukehdun siihen. 2-3 kk:n jälkeen en sitä enää oikeastaan edes tunne tai huomaa. Ymmärrän hyvin, että jollekulle rinta tavallaan symbolisoi koko sairautta ja siihen liittyvää surua ja pelkoa.

Samoin hiusasia oli tosi vaikea, mutta niinpäin, etten voinut käyttää peruukkia ja olenkin kulkenut kaljupäisenä tai pipon kanssa. Liikuntarajoitukset tuntuvat kovilta ja saavat aikaan sellaisia "nytmätulenhulluksi"-hetkiä, jolloin tekisi mieli paiskata kyynärsauvat ikkunan läpi ulos.

Kyllä meillä tunteet ja järki vaan kulkevat eri tahtia eikä millään aina löydä selityksiä omille tunteilleen. Onneksi olen huomannut, että jotenkin sitä vaan alistuu asioihin ja sen jälkeen pikkuhiljaa pääsee niiden yli.

Vaikeimpia järjen kanssa ajateltuna pitäisi olla hetket, jolloin esim. saa lääkäriltä kuulla huonoja uutisia, mutta niinä hetkinä olen (tähän asti) käyttäytynyt järkevästi ja asiallisesti.

Voimahalit kaikille,
Santeri
santeri | 19.11.2007 klo 15:36:59