Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: Apua, pakokauhu iski!

Hei Eevis,

Oma syöpäni on tullut yhtä nurkan takaa kuin sinullakin. Joten tunnen tunteesi hyin omikseni. Minäkään en ollut aikaisemmin ollut leikkauksissa ja nyt syövän takia minut leikattiin kahteen kertaaan.

Kun lääkäri soitti ja kertoi näytteen tuloksista, se oli kuin lekalla olisi lyöty päin näköä. Luulin menettäväni kaiken, kaiken sen kauniin, joka kotona odottaa, miehen ja 3 lasta (12,9ja3v). Minulla kesti todella kauan ymmärtää, etten ole menettänyt omaa elämääni, enkä perhettäni. Tätä palstaa lukiessani löysin täältä paljon lohtua, niiltä jotka olivat sairastaneet minua kauemmin ja kirjoittelivat niin iloista kuin suruista. Vaikka olenkin sairatunut syöpään, tiedän että elämässä on vielä paljon hyviä hetkiä, eikä elämä tosiaankaan lopu siihen diagnoosin saanti päivään. En missään tapauksessa halua vähätellä sinun tuskaasi. Minulle oli se alkuvaihe kunnes hoidot alkoivat, kaikkein tuskaisinta ja vaikeinta. Ei hoidoista helpolla pääse, mutta nyt ei ole enää niin paljon epätietoisuutta kun alussa. Itken edelleen paljon, mutta en saa enää sellaisia paniikki kohtauksia, kuin aikaisemmin.

Toivottavasti sinulla on joku luetettava tukihenkilö, jolle voit puhua, kannattaa harkita myös ammattiauttajaa. Itse olen käynyt alusta lähtien psykiatrilla juttelemassa. Tämä palsta on minulle todellisa vertaistukea.

Voimiahalauksia sinulle!
MeriTuuli
MeriTuuli | 24.5.2007 klo 13:25:21