Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.
Naisten syövät
Re: HSIL papasta. Ikä 23v.
Myrps. Kiitos. Voin kuvitella mitä tunteita kävit lävitse kun sait tietää. Ei sellaista toivoisi kenellekkään koskaan. Samanlailla minäkin olen peloissani tässä miettinyt, että sen täytyy olla kohdussa, munasarjoissa ja keuhoissa. Välillä tuntuu vähän paremmalta, mutta sitten iskee hirveä epätoivo jostain. En ymmärrä mistä se tulee ihan yhtäkkiä rajuna vasten kasvoja. Tulee tunne, että tästä ei selvitä. Tulee tunne, että syöpää on pitkin kehoa ja on vaikea suhtautua omaan vartaloonsa.Suihkussa pestessä itseään miettii samalla missä sitä voisi olla. Todella ahdistavaa ja pelottavaa. Hassua kuinka äkkiä elämältä putoaa pohja. En olisi viikko sitten voinut ajatellakaan, että nyt istun tässä ja mietin elämää, terveyttä, kuolemaa jne..
Äsken yllätin itseni miettimästä kuolinilmoitusta. Ymmärsin välittömästi, että meni liian isolleen. Jostain se ajatus vain tuli. Onneksi ymmärrän itse, että tuollalailla ei päästä puusta pidemmälle ja ei ole mitään aihetta ajatella nyt sellaista.
Edelleen pohdin voiko mikään vaikuttaa tähän papatulokseen. Eikö todellakaan mikään voisi antaa väärää tulosta :( Lisäksi onko se nyt ihan varma, että kyseessä on vähintään se syövän esiaste? Onko ketään olemassa, joka olisi saanut papasta sen HSIL ja selvinnytkin ihan vain säikähdyksellä? Onko se enää mahdollista tässä vaiheessa vai saanko unohtaa sellaisen toiveen?
Minähän olen vasta 23vuotias. Voi itku miten tässä näin kävi. Pelkään, että joudun sanomaan kohta olevani syöpäsairas. Kipeä. Pelkään jaksamiseni puolesta. Nyt on vasta neljäs päivä tiedosta ja olen jo ihan lopussa. Pitäisi jaksaa odottaa vielä monta kertaa pidempi aika. Mistä sen voiman siihen saa?
Tällähetkellä olen todella turhautunut. En oikein ymmärrä missä mennään ja mitä on odotettavissa. En ymmärrä onko tässä nyt tosi iso asia kyseessä vai joku hoidettavissa oleva juttu.
Lääkäri ei tunnu olevan kovin rehellinen. Kai se aistii, että olen hermoraunio ja yrittää säästää minua. Ei se auta.
Minua pelottaa. Pelkään, että joudun pian tuohon levinneisyystutkimukseen. En voi käsittää kuinka siihen joutuneet ihmiset kestävät odottaa. Saako siihen odotukseen rauhoittavia lääkkeitä?
Kun menen siihen kolposklopiaan (en edelleenkään osaa sitä kirjoittaa) Niin selviääkö siinä jo jotain? Voidaanko heti siinä tutkimuksessa antaa edes pientä tietoa asiasta?
Olen ihan sekaisin. En tiedä mitä ajatella.
- HSIL papasta. Ikä 23v.connie
- Re: HSIL papasta. Ikä 23v.connie
- Re: HSIL papasta. Ikä 23v.Lifeline
- moi Nuruconnie
- Re: moi Nurunuru
- Re: HSIL papasta. Ikä 23v.protein
- Re: HSIL papasta. Ikä 23v.tigemauk
- Re: HSIL papasta. Ikä 23v.syöppis