Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: HSIL papasta. Ikä 23v.

Hei teille kaikille!

Mulla on ihan pian puoli vuotta aikaa LOOPista, ja 24.10. on puolivuotiskontrolli, eli kolposkopia ja papa.

Kirjoittelin tänne keväällä ajatuksiani ja tuntemuksiani, ja CONNIE, älä yhtään hätäile tai ihmettele tai tunne käyttäytyväsi oudosti, mulla oli aivan samanlainen olo keväällä.

Mulla ei ollut koskaan ollut mitään muutoksia papassa, ja edellinen papa oli otettu heinäkuussa 2007. Helmikuussa 2008, eli 7kk edellisen papan jälkeen kävin joukkoseulontapapassa (täytän tänä vuonna siis 25v), josta tuloksena oli ASC-H ja papaluokka oli 3. ASC-H tarkoittaa siis "epäselvää" muutosta, eikä HSIL mahdollisuutta voida sulkea pois. Soitin heti seuraavana päivänä polille, ja sain peruutusajan kolposkopiaan, jota olisin muuten saanut odotella kuukauden ajan.

Kolposkopia meni hyvin, gyne sanoi, että silmämääräisesti ei näyttäisi olevan kyse mistään vakavasta. Kolme koepalaa kuitenkin otettiin (eli sehän indikoi ihan maalaisjärjelläkin sitä, että muutosaluetta on..). Polilta sanottiin, että saa soittaa tuloksista 2vk kuluttua, jos tuntuu että yöunet menee, eikä jaksa odottaa kirjettä kotiin. Tulokset ei olleet tulleet polille edes 3vk päästä, koska mun koepalat oli jouduttu lähettämään lisätutkimuksiin (sellainen värjäystesti, jossa katsotaan esim pahanlaatuisen solukon kasvunopeutta, ja löytyykö tiettyä "syöpäproteiinia"). Noh, 4vk kuluttua mulle tuli soitto polilta, että on löydetty vaikea-asteinen muutos, eli syövän esiaste, joka paikoitellen lähenteli carsinoma in situ tasoista muutosta (eli paikallista syöpää). Sain peruutusajan LOOPiin parin päivän päähän.

siihen mennessä olin jo itkenyt päivätolkulla, lukenut kaiken mahdollisen internetistä ja kirjoista, ja jollain lailla sisäisesti valmis kuulemaan sen, mitä hoitaja sanoi, eikä yllätyksekseni enää itkettänyt. Olo oli oikeastaan vaan helpottunut, koska nyt tiesin, mistä on kyse, ja mitä on edessä. Avomies oli tukena koko ajan, ja kun sain tietää tulokset, kerroin muillekin läheisilleni.

LOOP meni hyvin, runsaat puhtaat marginaalit eli kaikki muutokset saatiin pois. Nyt odotan jännityksellä kontrollia. Mieli on maassa silloin tällöin, ahdistaa ja itkettää. Hassua, kun enhän asialle kuitenkaan mitään voi, ja kontrollin jälkeenkin joutuu odottamaan tulosta useita viikkoja. Jotenkin vaan silti pelottaa, että mitä jos...

Mun suurin toive on perustaa perhe, ja tulla äidiksi. Siksi suru on kova ja pelko suuri. Vaikka äidiksi voikin tulla muutenkin, kuin raskaaksi tulemalla. Ehkä se onkin siis itsekäs toive saada kokea raskaus ja synnytys.

Mutta katsotaan, miten käy. Ilmoittelen itsestäni, kun tulokset taas tulevat. Kaikille teille paljon lämpöä, hyvää energiaa, kauniita ajatuksia. Olemme ihania naisia, ja jos tahto on luja, selviämme mistä vaan!
Bambi | 9.10.2008 klo 21:27:38