Tämä on keskustelufoorumin arkisto, jonne on koottu keskustelut Syöpäjärjestöjen vanhoilta verkkosivuilta. Keskustelujen viestejä voi lukea, mutta viestejä ei pysty kirjoittamaan.Siirry uudelle keskustelufoorumille.

Naisten syövät

Re: HSIL papasta. Ikä 23v.

Varmasti monet meistä ovat ajatelleet aikanaan että jos saa joskus syövän tai jonkin muun sairauden eivät kestä sitä.

Odottaminen kaikkein rankinta on, kun ei tiedä mihin suuntaan lähteä. Kun vastaus tulee, oli se kumpi tahansa, on kuitenkin vähän kuin näkisi rantaa ulapalta. Tietää mihin suuntaan lähtee kauhomaan.

Kyllä sinä pärjäät, aivan kuten me muut olemme pärjänneet.

Usko pois kun sanon että se epätietoisuus on se joka kuluttaa voimia, ei se tietoisuus sairaudesta. Kun ei tiedä onko vai ei, mielikuvitus saa vapaat kädet ja sehän riehaantuu ja raahaa nähtäville kaikki pahimmat pelot ja kuvitelmat, oikein monivärikuvina. Siinä rytäkässä usein sitten ihmispololta unohtuu että se on pelkkää kuvitelmaa ja pelkoa, eikä mitään faktaa.

Ja jos sitten saat diagnoosin, olet osaavissa käsissä. Hoitohenkilökunnassa on uskomaton reservi auttajia jotka ovat valmiina auttamaan juuri sinua. Kertomaan, neuvomaan, lohduttamaan.

Heitä pois se lapio äläkä kuvittelekaan hautaavasi itseäsi vielä, ennen kuin joskus 90-vuotiaana aikaisintaan. Jos silloinkaan.

Äläkä unohda että vaikka syöpädiagnoosi varmistuisikin, se ei ole näinä aikoina mikään kuolemantuomio, se on hoidettavissa oleva sairaus, aivan kuten muutkin sairaudet.

Voimia ja kärsivällisyyttä sinulle,

Tigemauk
tigemauk | 10.9.2008 klo 18:50:20